Vals-ohralla tehokkaasti laatulihaa
Valssimyllyllä jauhettu Vals-ohra on ollut käytössä Hankkijan sikarehuissa jo vuosikymmeniä. Sen karkeampi partikkelikoko on aiemmissa tuotantokokeissa tuonut hyviä tuloksia lihasikojen kasvuun, rehuhyötysuhteeseen ja mahaterveyteen. Eläinaineksen kehityttyä oli aika selvittää, miten Vals-ohra toimii tämän päivän lihasioilla.
Yhteistyössä Alimetrics oy:n kanssa suunnitellussa kokeessa verrattiin valssimyllyllä jauhettua ohraa sisältäviä lihasikarehuja (Vals-ryhmä) rehuihin, joissa kaikki vilja oli jauhettu vasaramyllyllä (kontrolli ryhmä). Koe- ja kontrollirehuissa oli muuten samanlainen raaka- ja ravintoainekoostumus, ainoana erona oli erilainen jauhatus ohran osalta.
Erinomainen päiväkasvu ja rehuhyötysuhde
Koe toteutettiin Alimetricsin koesikalassa kolmivaiheisella täysrehuruokinnalla, jossa kussakin karsinassa oli kaksi samaa sukupuolta olevaa sikaa. Rehut annosteltiin ruokinta-automaateista vapaasti, eli siat söivät rehuja ruoka halun mukaan. Rehut maistuivat sioille erinomaisesti, ja kasvut olivat huippuluokkaa. Kontrolliryhmän päiväkasvu oli keskimäärin 1196 g/pv ja Vals-ryhmän 1145 g/pv. Rehujen kulutus oli Vals-ryhmällä alhaisempi kuin kontrolliryhmällä, erityisesti leikoilla. Leikoilla rehun maltillisempi syönti on positiivinen asia, sillä runsas rehun syönti altistaa ruuansulatuskanavan ongelmille, kuten suolikiertymille. Kontrolliryhmän ja Vals-ryhmän rehuhyöty- suhde oli lähes sama: kontrolliryhmällä 2,54 kg rehua/lisäkasvukg ja Vals-ryhmällä 2,55.
Vals-ohralla parempi lihakkuus
Vals-ohran käyttö näkyi lihasikojen teuraslaadussa ohuempana selkäsilavana ja korkeampana lihakkuutena. Imisien kohdalla ero lihaprosentissa oli + 1,0 %-yksikköä ja leikoilla +1,3 %- yksikköä verrattuna kontrolli ryhmään.
Parempi lihakkuus on taloudellisesti merkittävä, koska hyvä lihaprosentti nostaa teuraskilon hintaa. Tuotannon tehokkuuden ja talouden kannalta on myös huomattava, että paremman lihakkuuden ansiosta punaista lihaa muodostui Vals-ryhmän sioilla enemmän kulutettua rehukiloa kohti kuin kontrolliryhmän sioilla.
"Vals-ohralla enemmän punaista lihaa rehukiloa kohti."
Vals-viljan vaikutukset ruuansulatuskanavassa
Vals-viljan käyttö sikojen rehuseoksissa tuo seokseen isompia partikkeleita, joiden on useissa tutkimuksissa todettu edesauttavan mahalaukussa rehumassan oikeanlaista kerrostumista ja vähentävän limakalvomuutoksia. Mahan sisältö pysyy kiinteämpänä, ja ruokasulan viipymisaika mahassa on pidempi, jolloin ruuansulatusentsyymeillä on enemmän toiminta-aikaa. Kaikkien koesikojen mahat pisteytettiin teurastamolla limakalvomuutosten vakavuuden perusteella. Vals-ryhmän keskimääräiset pisteet olivat alhaisemmat eli paremmat kuin kontrolliryhmällä. Tämä ero oli myös tilastollisessa tarkastelussa merkitsevä.
Kokeen alussa, rehunvaihtojen yhteydessä ja lopussa otettiin ulostenäytteitä ja pisteytettiin ulosteiden kiinteys asteikolla 1–4 vetisestä (1) erittäin kiinteään (4). Kontrolli- ja vals-ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sonnan kiinteydessä, mutta vals-ryhmän ulosteet olivat trendinomaisesti kiinteämpiä.
Vals-vilja edelleen valttikortti Hankkijan sikarehuissa
Vals-ohran vaikutus mahahaavan esiintyvyyteen. Pisteytys 0 – 4 (0 = ei muutoksia, 4 = vakava muutos).
Kokeen tulokset osoittavat, että Vals-vilja puoltaa paikkaansa sikojen ruokinnassa myös nykyisellä eläinaineksella. Erityisesti karkeamman jauhatuksen edut tulevat esiin leikoilla, joilla rehun ahmiminen aiheuttaa ruhon rasvoittumista ja ruuansulatusvaivoja. Myös imisillä ruhon lihakkuus paranee, millä on merkittävä vaikutus lihasta tilitettävään hintaan. Mahaterveydellä on positiivinen vaikutus sikojen hyvinvointiin. Kiitokset Alimetrics Oy:lle yhteistyöstä kokeen toteutuksessa, sekä HKFoodsin Forssan teurastamolle ja eläinlääkärille mahojen pisteytyksen mahdollistamisesta!
Rehunkulutus ryhmittäin kokeen aikana
| Ryhmä | kg/eläin |
|---|---|
| Kontrolli imisä | 231 |
| Vals-ryhmä imisä | 227 |
| Kontrolli leikko | 267 |
| Vals-ryhmä leikko | 252 |
Teksti: Johanna Daka, Hankkija Oy