Huomioi nämä seikat kerääjäkasvien viljelyssä

Kerääjäkasvien päätarkoitus on sitoa viljelykasvilta jääneitä ravinteita ja lisätä maan kasvipeitteisyyttä sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvien viljelyllä on monia etuja, mutta kiinnitä huomiota lajivalintaan, kylvömäärään sekä kylvöajankohtaan. Kerääjäkasvien viljelyssä tulee huomioida rikkatorjunnan erityisvaatimukset: kerääjäkasvit eivät välttämättä kestä pääkasville tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita. Erityisen tärkeää on huolehtia satokasvin korresta ja sen pystyssä pysymisestä, jotta lakoriski minimoidaan.

Kerääjäkasvien etuja

• Ravinteiden talteenotto ja huuhtoutumisen ehkäisy: Kerääjäkasvit hyödyntävät satokasvilta jääneet ja maasta vapautuvat ravinteet, jolloin ravinnehuuhtouma vähenee ja ravinteet pysyvät viljelykierrossa
  
• Maanparannusvaikutus: Maahan muodostuneet juurikanavat kuljettavat vettä ja happea maassa ja lisäävät maan huokoisuutta. Kerääjäkasvit ja niiden seokset parantavat maan rakennetta. Syväjuuriset kasvit kuten sinimailanen ja ristikukkaiset voivat auttaa myös maahan muodostuneiden tiivistyneiden kerrosten hallinnassa.
  
• Orgaanisen aineksen lisääntyminen: Maanpäällinen biomassa ja juuristo lisäävät orgaanista ainesta, mikä vilkastuttaa maan mikrobi- ja pieneliötoimintaa. Biomassaa runsaasti tuottavat kasvit, kuten virnat, ovat erityisen hyödyllisiä
  
• Typen lisääminen viljelykiertoon: typensitojakasvit, esimerkiksi apilat, mailaset ja virnat ja niiden seokset, sitovat typpeä juuristoonsa, joka vapautuu viljelykasvin käyttöön seuraavalla kasvukaudella.
  
• Kerääjäkasvit toimivat maanpeittokasveina ja niiden hyödyt korostuvat eroosioherkillä rinnepelloilla
  
• Edistää peltoluonnon monimuotoisuutta

Kerääjäkasvin valinta

Lajivalinnassa kannattaa huomioida kasvutapa: kasvukorkeus, kilpailukyky ja juuristo. Italianraiheinä kasvattaa vahvan juuriston ja estää tehokkaasti typen huuhtoutumista. Englanninraiheinä on varmempi talvehtija eikä kilpaile pääkasvin kanssa yhtä paljon kuin italianraiheinä. Timotei on perusvarma valinta, sillä se kasvaa vaatimattomasti pääkasvin alla ja kilpailee vähän pääkasvin kanssa. Hyvin talvehtivana kasvina ja keväällä nopeasti kasvuun lähtevänä timotei ottaa liukoiset ravinteet käyttöön. Ennen viljelykasvin kylvöä pitää huolehtia kerääjäkasvin lopettamisesta. Apilat ovat sitovat typpeä, muokkaavat maata juuristollaan tehokkaasti, lisäävät monimuotoisuutta ja ovat suosiollisia pölyttäjille.

Kerääjäkasvi voi olla:

• Italianraiheinä, timotei tai muu nurmiheinä
  
• apilat, mailaset, virnat, keltamaite
  
• usean kasvilajin seos, joka voi sisältää enintään 10 % siemenseoksen painosta muita kukkivia yksivuotisia kasveja.
  
• yksivuotisilla puutarhakasveilla ja varhaisperunalla hunajakukka, öljyretikka tai muokkausretikka.
  
• vilja, jos lohkolla on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
  Huomioi, että kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista.
  

Kerääjäkasvit-toimenpiteeseen voi ilmoittaa vuonna 2026 35 % tilan tukikelpoisesta pinta-alasta. Lue tarkemmat vaatimukset ja ajantasainen lista kerääjäkasviksi hyväksytyistä kasveista ympäristökorvauksen sitoumusehdoista Ruokaviraston sivuilta.

Kerääjäkasvien kylvössä huomioitavaa

Kerääjäkasvien kylvössä on pelivaraa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää pääkasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viljan orasvaiheessa. Tavoitteena on, että kerääjäkasvi pysyy viljelykasvin puintiin saakka matalana, ja lähtee kunnolla kasvuun vasta pääkasvin sadonkorjuun jälkeen. Pääkasville voi antaa etumatkaa kerääjäkasviin nähden, jotta kerääjäkasvi ei pääse kilpailemaan liian aktiivisesti pääsatokasvin kanssa. Etenkin heinämäisiä kerääjäkasveja voidaan kylvää syvempään, joka viivästyttää niiden itämistä ja antaa pääkasville etumatkaa.

Siemenmäärän avulla voidaan vaikuttaa pääkasviin kohdistuvaan kilpailuun. Tarvittava siemenmäärä riippuu valitusta kasvista ja sen kasvutavasta. Heinämäisille kerääjäkasveille suositellaan 5-15 kg/ha kylvömäärää ja apiloille 1-4 kg/ha. Seoskasvustojen kylvömäärä on 10-25 kg/ha. Kerääjäkasvien siementä ei saa kylvää liian syvään, usein 0,5–1,0 cm kylvösyvyys on riittävä esimerkiksi apiloiden kohdalla.

Jos tavoitteena on perustaa kerääjäkasvilla seuraavan vuoden kasvusto (esim. nurmi), voi vastaavasti pääkasvin kylvömäärää alentaa ja antaa enemmän kasvutilaa kerääjäkasville. Näin kerääjäkasville jää paremmin tilaa ja valoa käytettäväksi ja tuleva kasvusto saa tasaisemman kasvuunlähdön.

Kerääjäkasvien kasvinsuojelussa huomioitavaa

Kerääjäkasvien kasvinsuojelussa on kaksi olennaista huomioitavaa seikkaa:
1. Ettei kasvinsuojeluaine vahingoita kerääjäkasvia
2. Onko kasvinsuojelun kohde pääkasvi vai kerääjäkasvi? Kohde vaikuttaa käytettävissä oleviin kasvinsuojeluaineisiin.

Kerääjäkasveja viljeltäessä on oleellista varmistaa, ettei käytettävä kasvinsuojeluaine vahingoita tai tuhoa kerääjäkasvia. Jos kerääjäkasvi on kylvetty samaan aikaan kuin satokasvi, vähentyy käytettävissä olevien tehoaineiden määrä. Jos kerääjäkasvi kylvetään vasta pääkasvin rikkatorjunnan jälkeen, kerääjäkasvi ei rajoita yhtä paljon käytettävissä olevia aineita (huomioi kuitenkin mahdolliset maavaikutteiset aineet, jotka voivat heikentää kasvuunlähtöä!). Viljelykasville, jonka aluskasvina kerääjäkasvi kasvaa, saa käyttää kasvinsuojeluaineita, jotka eivät ole erikseen hyväksytty kerääjäkasveille, sillä kasvinsuojelu kohdistuu pääkasviin. Jos sen sijaan kasvinsuojelutoimenpide kohdistuu kerääjäkasviin, tulee valmisteen olla hyväksytty kyseiselle kerääjäkasville. Lisäksi jos kerääjäkasvi korjataan sadoksi ja käytetään elintarvike- tai rehutuotantoon, tulee kasvinsuojeluaineen olla hyväksytty kerääjäkasville ja myös mahdolliset varoajat on huomioitava.

Erityisen tärkeää kerääjäkasvien viljelyssä on huolehtia satokasvin korresta ja pystyssä pysymisestä: lakoriskiä tulisi pyrkiä minimoimaan huolellisella korrensääteiden käytöllä.

Tarkista alla olevasta taulukosta eri kerääjäkasveille soveltuvat kasvinsuojeluaineet:

Tehoaine	Apilat	Heinät	Muut	Valmiste
Tribenuroni-metyyli	x (mcpa:n kanssa, ilman kiinnitettä)	x		Premium Classic 50 SG, Trimmer 50 SG
Tifensulfuroni-metyyli	x	x		Harmony 50 SX
Amidosulfuroni	x	x		Gratil
Bentatsoni	x	x	x (sinimailainen)	Basagran SG
Pyridiini	x			Lentagran
Propakvitsafoppi	x			Agil 100 EC
MCPA	x	x		Metaxon 10 L
MCPA + fluroksipyyri + klopyralidi		x		Ariane S
Florasulami		x		Primus
Florasulami + fluroksipyyri		x		Primus XL 5 L
Klopyralidi		x		Matrigon 72 SG
Fluroksipyyri		x		Starane 333 HL 3 L
Fluroksipyyri + Arylex		x		Pixxaro EC 5 L
Fluroksipyyri + Arylex + Tribenuroni-metyyli		x		Pixxaro Premium
Klopyralidi + Arylex		x		Korvetto 3 L
Klopyralidi + pikloraami		x		Galera