Valittua, tarkastettua ja taattua siemenkaupan tekemistä jo vuodesta 1910
Tarkastetun siemenen tuotannon ja kaupan historia nivoutuu vahvasti 120-vuotiaan Hankkijan historiaan. Hankkija perusti Suomeen ensimmäisen siementarkastamon jo vuonna 1910. Sitä ennen siemeneksi käytettiin viljaa, jonka ominaisuudet siemenenä paljastuivat vasta kylvön jälkeen. Kun lainsäädäntö kehittyi, niin siementarkastus siirtyi valtiovallan hoidettavaksi ja vuonna 1919 tehtävää alkoi hoitaa Valtion siementarkastuslaitos. Laitos kulkee nykyään nimellä Ruokavirasto.
Siementen sopimusviljely Hankkijalla alkoi 1911 ja ensimmäinen varsinainen siemenkeskus, jossa siemenet kunnostettiin ja pakattiin, perustettiin Tampereelle 1920. Sen jälkeen siemenkeskuksia on ollut useita. Matkan varrella niistä on luovuttu yksi kerrallaan: Tampereen siemenkeskus lopetti toimintansa jo 1930-luvulla, Seinäjoen siemenkeskus paloi 1975 eikä uutta enää rakennettu tilalle, Porissa toiminta loppui 1980-luvun alussa, Turun, Kokemäen ja Järvenpään pakkaamot suljettiin 1990-luvun alussa ja viimeisimpänä suljettiin Hyvinkään siemenkeskus 2024. Nyt Hankkijalla on yksi siemenkeskus Alastarossa, josta toimitetaan kaikki Hankkijan myymät peltokasvien siemenet.
Paitsi siementen kaupassa, Hankkija on ollut aktiivinen toimija peltokasvien jalostuksessa aina historiansa alkuajoista asti.
Ensimmäinen kasvinjalostuslaitos perustettiin Hattulaan Ellilän kartanoon 1913. Pian se siirtyi Vantaalle nykyiseen Tammistoon, silloiseen Rosendahlin kartanoon ja sieltä edelleen Tuusulaan Anttilan koetilalle. Vuonna 1994 silloisen Maatalouden Tutkimuslaitoksen (MTT) kasvinjalostuslaitoksen ja Hankkijan kasvinjalostuksen yhdistyessä syntyi Boreal Kasvinjalostus Oy. Hankkija on edelleen Borealin suurin yksittäinen omistaja valtion jälkeen 14 prosentin omistusosuudellaan.
Tänä päivänä Hankkija tekee omaa kasvinjalostustoimintaa yhteistyössä tanskalaisen jalostajan Nordic Seedin kanssa. Jalostusaineistoa tuotetaan Nordic Seedillä ja linjojen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin tutkitaan ja testataan Suomessa noin 4000 koeruudun voimalla vuosittain. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet mm. Feedway-ohra ja Nalle-kevätvehnä.
Koeruutujen puintia Hankkijan Tammiston koetilalla 1960–1970.
Hankkijan toiminta on ollut innovatiivista
Kasvinjalostusta Hankkijan Tammiston koetilalla. Tohtorit Erkki Kivi ja Eero Varis vehnäpellossa 1960–1970.
Kesällä 1987 oli Suomessa huono sää eikä siemenviljaa saatu riittävästi seuraavan kevään kylvöihin. Uutta ja satoisaa Hankkijan jalostamaa kauralajiketta Virmaa oli kuitenkin Hankkijan kasvinjalostuslaitoksella 60 000 kg. Kantasiemenet pakattiin lokakuussa Finnairin DC-kymppiin ja lennätettiin Uuteen-Seelantiin, koska siellä oli kevät. Wrightson Seedsin sopimusviljelijät kylvivät Hankkijan kaurat ja puolen vuoden päästä Suomeen laivattiin takaisin 1,2 miljoonaa kiloa kauran siementä ja viljelijät saivat kylvönsä tehtyä.
1990-luvun alkupuolella, kun Baltian maat saivat itsenäisyytensä, aloitettiin myös Virossa vehnän viljely. Työnjako oli Neuvostovallan aikana ollut sellainen, että vehnä tuotiin Viroon vahvemmilta tuotantoalueilta, mm. nykyisen Ukrainan alueelta. Virolaisilla ei kuitenkaan ollut vehnän siementä ja niinpä Alastarosta toimitettiin Viroon 1 000 tonnia Heta-kevätvehnän ja 200 tonnia Satu-kevätvehnän siementä.
Hankkija oli myös ensimmäinen toimija, joka alkoi toimittaa kylvösiementä suursäkeissä. Nykyäänhän kaikki viljansiemen myydään jo suursäkeissä, vaikka vielä 1990-luvulla se oli harvinaista.
Myös siementen käsittelyssä kokeiltiin uusia asioita. Yhdessä Kemiran kanssa kehitettiin uusi konsepti I-Seed, mikä tarkoitti siemenen peittaamista starttifosforilla. Idea oli hyvä, mutta silloinen erittäin alhainen viljan hintataso ei motivoinut viljelijöitä hankkimaan arvokkaampaa fosforilla peitattua siementä. Tuotteen kehittely jäi sitten siihen.
Nykyään Hankkijan peitatun siemenen erityisominaisuutena on Ympact-hivenravinnepeittaus, joka tulee siis tavallaan kaupanpäällisenä! Ympact-ravinnepeittaus parantaa orastumista ja kasvuun lähtöä ja siten vahvistaa sadontuoton perustaa.
Paljon on Hankkija tälläkin saralla ehtinyt! Mitähän seuraavaksi…
Kantasiemenet pakattiin lokakuussa Finnairin DC-kymppiin ja lennätettiin Uuteen-Seelantiin.
Alastaron siemenkeskus kunnostaa, pakkaa ja varastoi nykyään kaikki Hankkijan myymät peltokasvien siemenet.
Virma-kauran siemenet saapuivat Helsingin satamaan, jossa olikin lakko. Kokemäen siemenkeskuksen henkilökunta purki laivan itse.