Miksi käyttäisin sertifioitua siementä?
Sertioidun siemenen käyttöaste on Suomessa matalin koko Euroopassa, noin 30 prosenttia. Loppu kylvösiemenestä on tilan omaa TOS-siementä. Miksei sertifioitua siementä käytetä enempää, sillä on kuitenkin useita etuja TOS-siemeneen verrattuna?
Kasvinjalostus tekee työtä, jotta markkinoille tulee lajikkeita, joilla viljelyarvo on edellisiä parempi, ja siten viljelyn tuottavuus voi kasvaa. Jalostuksessa sadontuottokyky on tärkeä ajuri, mutta myös laatuominaisuuksiin kiinnitetään huomiota. Esimerkiksi verrattaessa viime vuoden kolmea viljellyintä kauralajiketta kymmenen vuoden takaisiin vastaaviin, havaitaan, että sadontuottokyky on noussut 10 prosenttia. Samalla myös laatuominaisuudet ovat parantuneet, esimerkiksi jyväkoko on noussut näillä lajikkeilla lähes 10 prosenttia. Lajike on syytä vaihtaa, jos se on jo useamman vuoden vanha.
Laadukas siemen takaa hyvän sadon
Hyvälaatuinen siemen on lähtökohta sadontuotolle. Riittävän hyvän itävyyden lisäksi siemenen koko pitää olla riittävä, haastavissa kasvuun lähdön olosuhteissa iso siemen jaksaa tehdä elinvoimaisemman oraan. Lisäksi iso siemen jaksaa versoa pientä paremmin. Hankkijalla siementuotannon prosesseissa kiinnitetään huomiota siemenen kokoon. Jos raakaerän siemenkoko on liian pieni, ei erää oteta kunnostukseen ja sertifiointiin. Lajittelussa oikeilla seulavalinnoilla pidetään huolta, että lopputuotteena on riittävän iso ja tasalaatuinen siemen. Myös puhtaus niin taudinaiheuttajista kuin muista kasvilajeista on tärkeä tekijä. Puhtautta valvotaan lohkojen viljelystarkastuksessa, joissa havainnoidaan viljelyksellä esiintyviä muita kasvilajeja ja kasvitauteja, jotka voivat aiheuttaa siemenviljelylohkon hylkäämisen. Hankkijan siemenkeskusten tehokkaassa lajitteluprosessissa saadaan tarkasti poistettua vieraiden lajien siemenet viljan joukosta. Näin lopputuloksena on ensiluokkainen, puhdas kylvösiemen, jonka laatu varmistetaan sertifioinnilla.
TOS-siemen ei ole ilmaista
"Eihän se TOS-siemen juuri mitään maksa, kun tuolta siilosta ottaa." Tälläinen ajatus tulee helposti esille siemenvalintaa miettiessä. Totta on, että silloin ei raha vaihda omistajaa, kun TOS:sia käyttää. Mutta niin jää myös siemenmäärän verran viljatiliä saamatta. Oman siemenen hinnassa täytyy ottaa myös huomioon siemenen kunnostukseen käytetty työ ja kustannukset, kuten lajittelu- ja peittauslaitteiston poisto- ja korkokustannukset sekä peittausaineen kustannus. Kun nämä kaikki otetaan huomioon, ei siemenkustannuksessa ole juuri eroa sertifioidun ja TOS-siemenen välillä. Kun laadukkaammalla sertifioidulla siemenellä päästään korkeampaan hehtaarisatoon, on se kannattavampi valinta. Vilja-alan yhteistyöryhmän sivuilla on laskuri, jolla voi vertaille oman ja sertifioidun siemenen kustannuksia.
Suomeen suunnattu jalostusohjelma tuottaa tulosta
Danish Agron kasvinjalostusyhtiö Nordic Seed aloitti vuonna 2016 Suomeen suunnatun monitahoisen ohran jalostusohjelman, jonka tavoitteena oli tuottaa laadukkaita Suomen olosuhteisiin sopivia lajikkeita. Tärkeänä osana jalostusohjelmaa ovat olleet Hankkijan toteuttamat jalostuskokeet Halikon, Elimäen ja Laihian koepaikoilla. Lajikkeiden testaamisen ja valinta- ja karsintatyön avulla saadaan selvyys lajikkeen soveltuvuudesta niihin viljelysolosuhteisiin, joissa niitä tullaan viljelemään.
Ensimmäinen välietappi saavutettu
Vuonna 2020 ensimmäiset kolme lajiketta ilmoitettiin virallisiin lajikekokeisiin, joissa niiden viljely- arvoa testataan ja verrataan jo viljelyssä oleviin lajikkeisiin. Kaikki kolme lajiketta osoittautuivat olevan viljelyarvoltaan hyvällä tasolla sekä omissa että virallisissa lajikekokeissa. Uutuuslajikkeet pääsivät Suomen kasvilajikeluetteloon keväällä 2022. NOS Valdan ja NOS Keiran kantasiementuotanto on alussa ja laajemmin näiden uutuusohrien siementä on saatavissa syksyllä 2023.