Hankkijan rooli suomalaisten huoltovarmuudessa
Ensimmäisen maailmansodan laineet ja itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosien tapahtumat aiheuttivat laajemman huoltokriisin, joka käynnisti tarpeen varautua laajemminkin. Hankkija oli tässä jo edelläkävijän roolissa viljasiementen osalta.
Hankkija on huoltovarmuuskriittinen yritys ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että erityisesti siemen- ja rehutuotannon ja erilaisten varmuusvarastointien osalta olemme turvaamassa suomalaisten elintarvikehuoltoa. Huoltovarmuuden kannalta kriittinen toiminta on sellaista, jonka keskeytymättömyys on tärkeää erityistilanteissa, häiriötiloissa ja poikkeusoloissa.
Suomalaisten elintarvikehuolto perustuu aina kotimaiseen tuotantoon ja maatalouden omavaraisuusasteeseen, sillä
turvataan väestön ja tuotantoeläinten ravinto häiriötilanteissa
ja poikkeusoloissa.
Siementuotannon omavaraisuus on tärkeä osa huoltovarmuutta
Kasvinjalostustyöhön panostamisella takaamme arvoketjun toimivuuden aina alkutuotannosta teollisuuden kautta kauppaan ja kaikkien suomalaisten lautasille saakka. Kylvösiemen on yksi tärkeistä tuotantopanoksista, joihin koko ruokaketjun huoltovarmuus perustuu ja meidän siemenhuoltomme onkin hyvin omavarainen tärkeimpien viljelykasvien osalta. Kylvösiementen tuotantoketju toimii Suomessa hyvin ja saumattomasti kasvinjalostajien,
siementuottajien, -pakkaajien ja markkinoijien sekä viranomaisten yhteistyönä.
Iskunkestävää Suomea rakentamassa
Suomen iskunkestävyys syntyy kriiseihin varautumisesta mutta myös poikkeusolojen sieto- ja palautumiskyvystä. Iskunkestävyyteen liittyvä huoltovarmuus on olennainen osa Suomen kokonaisturvallisuutta, mutta arjessa se jää usein näkymättömiin. Huoltovarmuuden varautumistyötä
tehdään jatkuvasti yhteistyönä eri tahojen kanssa ja Suomen kokonaisvarautumisen kannalta keskeisiä ovat kansallinen maataloustuotanto ja myös kotitalouksien omakohtainen varautuminen. Tässä elintarvikehuollon tehtävänä on turvata riittävä alkutuotanto, elintarviketeollisuuden jalostuskapasiteetti sekä toimiva teollisuuden ja kaupan jakelujärjestelmä kuluttajille. Elintarvikehuoltomme perustuu kotimaiseen tuotantoon ja maatalouden omavaraisuusasteeseen, joka on nyt noin 80 % ja omavaraisuusasteemme toteutuu muuttuneessakin turvallisuustilanteessa.
"Suomessa tuotetulla ruualla on merkitystä meille kaikille"
Suomen muuttunut turvallisuusympäristö heijastuu huoltovarmuustoimintaan
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on horjuttanut jo entuudestaan herkkiä kansainvälisiä tuotantopanos- ja viljamarkkinoita. Turvallisuusympäristön muutoksissa huoltovarmuuden merkitys edelleen kasvaa ja se on materiaalisen varautumisen lisäksi myös kriisinkestävyyden parantamista ja
jatkuvuuden hallintaa. Yritysmaailman, julkisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on tässä tärkeässä roolissa.
Huoltovarmuuden pitää elää ajassa ja kehittyä muuttuvassa maailmassa, meitä ei yllätetä. Välttämättömistä raaka-aineista ja tuotteista pidetään varmuusvarastoja. Näitä varastoja perustetaan yritysten ja Huoltovarmuuskeskuksen välisillä sopimuksilla.
Viljan, siemenviljan ja eräiden maatalouden kemikaalien sekä perustuotannon raaka-aineiden varmuusvarastoja käytetään puskureina häiriötilanteissa, jotta tuotantoa voidaan ylläpitää. Tarvittaessa varmuusvarastojen käyttöönotosta päättää valtioneuvosto.
Ruokahuoltomme kyetään turvaamaan
Elintarvikehuolto on organisoitu Elintarvikehuoltosektoriin. Siihen kuuluvat tällä hetkellä Alkutuotantopooli, Elintarviketeollisuuspooli, Kauppa- ja jakelupooli, Ruokapalvelupooli sekä kotitalouksien varautumisesta vastaava KOVA-toimikunta. Eli koko arvoketju pellolta kauppoihin, teollisuuteen ja lopulta meidän kaikkien pöytiin.
Elintarvikehuoltosektori koordinoi poolien työtä ja tunnistaa varautumista edellyttäviä uhkia ja epävarmuuksia.
Epävarmassa maailmantilanteessa voidaan todeta, että Suomen huoltovarmuus ja kansalaisten ruokahuolto kyetään turvaamaan ja mahdollisiin ongelmiin on kyetty
kehittämään toimintamalleja haitallisten vaikutusten pienentämiseksi.
Suomessa tuotetun ruoan tärkeys ja merkitys on helppo oivaltaa. Se innostaa ja motivoi, sillä on merkitystä meille kaikille. Kun elintarviketeollisuuden ja elintarvikehuollon rattaat toimivat, siitä hyötyy koko yhteiskunta.
Teksti: Mika Pänkälä, Hankkija Oy