Maatiloilla merkittävä rooli hiilen kierrossa ja maaperän hiilivarojen vahvistamisessa
Kasvihuonekaasu- ja hiilipäästöjen vähentäminen ja hiilensidonta ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vastuulliset elintarvikeketjut ovat ottaneet asiakseen vaikuttaa aktiivisesti ympäristön ja ilmaston tilaan. Osana elintarvikeketjua Hankkija on investoinut merkittävästi ympäristövaikutusten ja tulevaisuuden ruoantuotannon tutkimukseen. Haemme uusia ratkaisuja ja hiiliviljelystä on kehittymässä uusi mahdollinen tulovirta maatiloille.
Viime vuosien satokaudet ovat olleet hälyttäviä osittaisista onnistumisista huolimatta. Rajut sääilmiöt ja resurssipula eivät helpotu jatkossakaan. Pyrkimys kohti ilmastonmuutoksen hillitsemistä, siihen sopeutumista ja tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamista ei ole kuluttajalähtöinen trendi, vaan todellinen edellytys selviytymisellemme. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan ilmaston lämpeneminen etenee nopeasti, ja seuraavat vuodet ovat ratkaisevia päästöjen vähentämisen ja sopeutumisen kannalta. Maatalous on tässä kehityksessä keskeisessä asemassa. Pellolla tehdyt valinnat muokkaavat tulevaisuutemme suuntaa, mutta onnistuaksemme on muutoksen tapahduttava myös yhteiskuntamme ja yritystoimintamme rakenteissa. Kestävän maatalouden valokeilassa ovat ilmasto, luonto – ja ihminen.
Kasvien hiilensidonnan mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Kasveissa jopa eri lajikkeilla on eroa fotosynteesin voimakkuudessa ja vastustuskyvyssä eri stressitekijöitä vastaan, josta syystä monipuolinen lajiketutkimus on jatkossa yhä tärkeämmässä asemassa. Teemme Hankkijalla jatkuvaa tutkimusta eri lajikkeiden potentiaalin ja maaperävaikutuksen suhteen.
Kasvien ja maaperän hiilivarojen kasvattamisella nähdään tutkimuksissa merkittävää potentiaalia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Joissakin kansainvälisissä arvioissa on esitetty, että maaperän hiilipitoisuuden maltillinen vuosittainen kasvu voisi osaltaan vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Käytännön vaikutukset riippuvat kuitenkin viljelymenetelmistä, olosuhteista ja laajamittaisesta käyttöönotosta.
Samalla, kun kasvit auttavat vähentämään hiilidioksidia ilmakehästä, hiilipitoisuuden kasvu maaperässä monipuolistaa ja rikastaa maaperän eloperäisyyttä lisäten koko peltoalan ekosysteemin vastustuskykyä tulevia satoja varten. Vastustuskykyä tarvitaan, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat säiden ääri-ilmiöt ja tautipaineet koettelevat viljasatojen sietokykyä lisääntyvästi.
Muuttuvassa ympäristössä viljasadon positiivista kehityssuuntaa tukee ympäröivä luonto. Mitä enemmän annamme elonkirjolle tilaa, sen paremmin ja runsaammin kehittyvät myös satokasvimme. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on merkittävä riski ruoantuotannon kestävyyden kannalta, ja sen vaikutukset voivat heijastua pitkällä aikavälillä satovarmuuteen. Monipuolistamalla viljelykiertoa ja huomioimalla peltoja ympäröivän luonnon tilaa voi lisätä satojen onnistumisen mahdollisuutta lisääntyvien haasteiden edessä nyt ja tulevaisuudessa.
Digitalisaatio ja Smart Farming -teknologia ovat äärimmäisen hyödyllisiä tapoja lähestyä kestävää ja uudistavaa tuotantoa.
Viljelijä tarvitsee ratkaisuja tänään, ei 5–10 vuoden päästä. Satotason ja sen myötä tulotason turvaaminen on jatkuva edellytys toiminnalle ja toiminnan kehittämiselle, jota on mahdotonta sijoittaa vuosien päähän. Vaikka tutkimuksissa on havaittu, että uudistavan viljelyn periaatteet voivat tietyissä olosuhteissa tukea satotasoa jo lyhyellä aikavälillä, on viljelijän näkökulmasta riski tulotason heikkenemisestä edelleen todellinen. Uudistavan viljelyn harjoittaminen vaatii syventymistä. Ei riitä, että noudattaa muutamaa perusperiaatetta, vaan toimintaan on pureuduttava kokonaisvaltaisesti ja haettava omalle pellolle sopivia luovia ratkaisuja.
Uudistava viljely ei ole laissa säädeltyä, eikä sisällä tiukkoja ehtoja toiminnan suhteen, vaan jättää runsaasti tilaa luovuudelle ja sopeutumiselle. Onnistumisen edellytyksenä on tieto ja sen soveltaminen omaan työhön; motivaatio vaikuttaa ilmaston ja ympäristön tilaan merkityksellisesti.
Satoa tuottavien kasvien maaperälähtöisellä valinnalla pystyy vaikuttamaan merkittävästi sekä maanpäällisen että pinnan alaisen luonnon hyvinvointiin.
Teksti: Lumi Parviainen, Hankkija Oy
Tule mukaan osaksi tulevaisuuden ruoantuotantoketjua!
Aloita opinnot jo tänään Uudistavan Viljelyn e-opiston kautta:
Hankkija ja Baltic Sea Action Group yhteistyössä
Yhteisenä tavoitteena on tukea Itämeren tilan parantamista ja edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Hankkija on antanut Baltic Sea Action Groupille (BSAG) Itämerisitoumuksen, jossa sitoudumme edistämään muun muassa maan kasvukunnon mittaamista ja kehittämistä, uudistavan viljelyn periaatteita sekä ympäristökuormituksen vähentämistä.
BSAG:n Carbon Action ‑yhteistyössä kehitetään viljelykäytäntöjä, joilla pyritään parantamaan maaperän kasvukuntoa ja vahvistamaan ruokaketjun huoltovarmuutta yhdessä yritysten, tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa.
Parhaillaan valmistelemme yhteistyössä muun muassa Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n kanssa kestävän maatalouden verifiointia. Tavoitteena on luoda malli, jonka avulla suomalaisen viljan kestävää perustaa voidaan jatkossa todennettavasti osoittaa kansainvälisillä markkinoilla.