Asianmukainen kasvinsuojelu varmistaa korkean sadon

Kesällä 2024 Yara, Syngenta ja Nordisk Alkali sekä tärkkiperunan viljelijä Henri Heikola ja ruokaperunan viljelijä Kimmo Mäkelä tekivät tilamittakaavassa testikäsittelyjä perunalla. Käsittelyt oli suunniteltu lannoituksen ja kasvinsuojelun optimoimiseksi tilojen lähtökohdat huomioon ottaen. Perunaruton torjunta suunniteltiin resistenssin ehkäisyä silmällä pitäen.

Perunaruton muuntuessa geneettisesti entistä hankalammaksi täytyy torjuntaohjelma rakentaa niin, ettei käytettävissä olevien torjunta-aineiden teho vaarannu. Koska EU:ssa käytöstä poistuu tehoaineita eikä tilalle tule pitkään aikaan uusia, on jäljelle jäävien tehoaineiden tehon varjelu ensiarvoisen tärkeää. Euroopassa onkin nykyään vahva suositus, että perunaruton torjuntaan käytetään ainoastaan kahden eri tehoaineen seoksia ja täysillä käyttömäärillä.

Suomessa ei vielä käytetä yleisesti kahden tehoaineen seoksia joko kaksi eri valmistetta yhdistäen tai valmiilla seoksella, mutta sen tarve on ennen pitkää meillekin tulossa. Ruton lisäksi perunalla on myös muita tauteja, kuten lehtipolte, keltalaikku sekä mustalaikku, jotka täytyy ottaa huomioon torjuntaa suunniteltaessa.

Ruttopaine oli kaudella 2024 erittäin kova, mutta testitiloilla kasvustot pysyivät terveinä sekä viljelijöiden omilla sekä testiä varten suunnitelluilla ohjelmilla. Ruokaperunalla myös varastointikestävyys on ollut hyvä. Tärkkelysperunalla yleinen lehtipolte pysyi myös kurissa, koska se oli otettu huomioon ruiskutusohjelmissa. YaraVita- ja YaraTera-lehtilannoitteet ruiskutettiin tankkiseoksena tautiaineiden kanssa.

Rikkakasvien torjunta-aineiden valikoima on muuttumassa ja torjuntaohjelma suunniteltiin jatkossa saatavilla olevien valmisteiden kanssa. Peruna on herkkä kasvi ja rikkakasvien torjunta voi häiritä sen alkukehitystä, mikä tilanteesta riippuen näkyy myös sadossa. Testiohjelmissa käytettiin perunalle hellävaraisia valmisteita ja käsittelyajankohta oli juuri ennen taimettumista. Valvatti ei testilohkoilla ollut ongelmana, joten sen torjuntaan Boxer+Titus-seoksella kasvustoon ei ollut tarvetta. Myöskään juolavehnää ei tarvinnut valikoivilla valmisteilla torjua.

Ruokaperunalla testiohjelman antama sadonlisä 8300 kg/ha oli vakuuttava ja suurimpana selittävänä tekijänä oli tilanteeseen sopiva lannoitus. Tautitorjunta suojeli satopotentiaalin, eikä rikkakasvien torjunta häirinnyt kasvun alkuunlähtöä. Muutenkin olosuhteet olivat Kalajoella perunan kasvulle oikein hyvät.

Tärkkelysperunalla sadonlisä oli paljon vaatimattomampi ja ravinnepuutoksia havaittiin kasvukauden loppua kohden. Tärkkelyssato oli lohkolla kuitenkin huippuluokkaa. Kokemäellä kuivuus haittasi hieman kasvua, mihin nyt tehdyillä viljelytoimenpiteillä ei juurikaan voi vaikuttaa.

Testejä jatketaan myös tulevalla kasvukaudella samoilla tiloilla.