Syyslannoitus valmistaa vahvaan sadontuottoon

Syyslannoitus parantaa edellytyksiä syysviljan talvehtimiseen ja suureen satoon. Syksyllä vahvaksi kehittynyt juuristo on myös hyvä vastalääke yhä yleistyvälle kevätkuivuudelle. Syysviljojen syyslannoitukseen hyviä valintoja ovat YaraMila Y 6, YaraMila Y 8 sekä organomineraalinen YaraSuna REMIX 8.

Syysviljojen kasvuaika syksyllä on lyhyt, ja nopeaan kasvuun vaaditaan syksyllä viljelykasville helposti käytettävissä olevia ravinteita. Syyslannoitus edistää kasvua ja juuriston kehitystä sekä parantaa edellytyksiä talvehtimiseen ja suureen satoon.
Jo syksyllä vahvaksi kehittynyt juuristo turvaa myös kasvuston keväistä veden ja ravinteiden saantia vaihtelevissa olosuhteissa.

Syyslannoitus tukee juuriston kehitystä

Fosforilannoituksen tärkein painopiste on viljojen kylvölannoituksessa, sillä se tukee kasvuston ja juuriston nopeaa alkukehitystä. Fosforin kulkeutuminen maassa on hidasta, joten juurten saataville sijoitetun NPK-lannoitteen fosforin tehokkuus on satovuonna ylivoimainen.

Syysviljojen kylvölannoituksen matala typpimäärä edellyttää useimmilla lohkoilla korkeafosforisen lannoitteen käyttöä.

Pääravinnesuhteiltaan syyslannoitukseen soveltuvat eritoten matalatyppiset sekä runsaasti fosforia sisältävät YaraMila Y 6 (15–6,5–12,5, S, B) ja YaraMila Y 8 (9,2–11,6–19,7, S, Mn) sekä organomineraalinen YaraSuna REMIX 8 (4 - 4 - 10 , S ). Matalatyppiset lannoitteet sopivat erityisesti lohkoille, joilla fosforintarve on suuri, tai syyslannoituksessa käytettävä typpitaso halutaan pitää matalana esimerkiksi palkokasvin jälkeen.

Syysvehnän pensomisvaiheessa lannoittamattomissa ruuduissa maanpäällistä biomassaa on kertynyt keskimäärin 283 kg ka/ha, kun taas YaraMila Y 8 -ruuduissa kertymä on 359 kg ka/ha. Suurempi maanpäällinen biomassa merkitsee myös laajempaa juuristoa.