Tehokas typenotto ja tasapainoinen lannoitus

Typenoton tehokkuus ratkaisee nurmisadon määrän sekä lannoituspanostuksesta saatavan taloudellisen hyödyn. Typenoton tehokkuuden yhteys lannoituksesta saatavaan katteeseen on nurmirehun tuotannossa korkea ja siksi Yaran lannoitusohjelmissa ja lannoitteissa satsataan tehokkaaseen typenottoon.

Tehokkaan typenoton taustalla typenmuodot

Yaran lannoitteissa typpi on ammonium- ja nitraattitypen muodossa, mikä tehostaa typenottoa ja sadonmuodostusta. Etenkin maan ollessa kylmä tai kuiva, korostuu nopean nitraattitypen merkitys kasvuunlähdön vauhdittajana. Nitraattityppi ei hidasta muiden positiivisesti varautuneiden ravinteiden K, Ca tai Mg ottoa kuten ammoniumtyppi. Nitraattityppi ei myöskään happamoita maata ammoniumtypen tapaan ja vähentää siten kalkitustarvetta. Koska nitraattityppi huuhtoutuu helposti, kannattaa osa typestä tarjota ammoniumtypen muodossa. Yaran lannoitteissa ammonium- ja nitraattitypen osuus vaihtelee lannoitelajikkeittain, yleensä suhde on noin 60:40.

Urea on hiilihapon diamidi, jota on tarjolla nestelannoitteena tai rakeena. Ureasta vapautuu hiilidioksidia, minkä jälkeen se muuntuu helposti haihtuvan ammoniakin kautta ammoniumtypeksi. Ainoana typenmuotona ammoniumtyppi häiritsee K, Ca ja Mg-ottoa sekä happamoittaa maata.

Nitraattityppi lannoitteessa ei lisää nitraattia nurmirehuun

Nurmirehuun kertyy nitraatteja ylilannoituksen seurauksena riippumatta siitä, mikä on lannoitteen typen muoto. Maan mikrobitoiminnan seurauksena urean eli diamidin ammoniumtyppi sekä muut ammoniumtypen lähteet muuntuvat nitrifikaatio-reaktiossa nitraattitypeksi. Tasapainoinen lannoitus tehostaa typenkäyttöä ja pienentää nitraattitypen kertymisriskiä kaikilla typenmuodoilla.

Viljelykasvien typenotosta valtaosa on nitraatteja 50–90 %. Ammoniumtypen osuus on 10–50% ja amidien 0–2%. Nurmilla tasapainoinen typen muotojen tarjonta toimii parhaiten.

Ammoniumnitraatteja sisältävä lannoite ei johda nitraattien kertymiseen nurmirehussa. Nitraatteja kertyy nurmirehuun ylilannoituksen yhteydessä tai tilanteissa, joissa kasvin typenotto on häiriintynyt äärimmäisten sääolojen seurauksena.