Ei tuurilla vaan täsmällä

Säilöntäaineen annostelun onnistuminen kuormapainoja arvioimalla ja l/min-annostelua suhteuttaen saattaa vaatia tuuria. Onneksi uuden tekniikan myötä annostelu voidaan hoitaa täsmällisesti ja sujuvasti.

Happosäilöntäaineiden täsmäannostelun ensisijainen tarkoitus on saada oikea määrä säilöntäainetta rehun joukkoon. Aliannostelu heikentää säilöntätulosta, kun taas liika annostelu on taloudellisesti kannattamatonta.

Kesällä 2025 Hankkijan asiakastiloilla Itä-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla testattiin täsmäannostelua käytännössä. Molemmilla tiloilla rehut korjattiin Claas Jaguar -ajosilppurilla, varustettuna NIR-mittarilla, quantimeter-sadonmittausjärjestelmällä sekä Happowan uudella Speader CAN -annostelijalla. Koe toteutettiin yhteistyössä Eastmanin ja Happowan kanssa. Koe on osa AGCLIMATE-hankekokonaisuutta, jota rahoittaa Business Finland. Hankkijan omassa hankkeessa yksi keskeinen painopiste on resurssitehokkuus ensiluokkaisen nurmisäilörehun tuotannossa.

Kaikki lähtee kalibroinnista

Tiloilla konkretisoitui kuormapainojen punnitsemisen merkitys. Se on ainoa tapa kalibroida quantimeter-järjestelmä vastaamaan kulloinkin korjattavan nurmirehun ominaispainoa. Jos kalibrointiarvo ei ole kohdallaan, silppuri arvioi rehumassan määrän virheellisesti, mikä johtaa epätarkkaan annosteluun.

Quantimeter mittaa rehumassan tilavuutta seuraamalla syöttörullien pyörimisnopeutta ja etäisyyttä toisistaan. Tilavuus muunnetaan korjuutehoksi (t/h tai t/ha) rehun ominaispainon avulla. Kun kalibrointiarvo on kohdallaan, Claasin silppuri ja Happowan annostelija toimivat saumattomasti yhdessä, mukautuen lohkon sisäiseen vaihteluun – esimerkiksi karhojen paksuuteen ja satoisuuteen.

Kuormapainojen arviointi on haastavaa, ja ilman tarkkaa tietoa säilöntäainetta tulee helposti annosteltua liian vähän. Kokeen aikana huomattiin, että samaan kärryyn tehdyn kuorman paino voi vaihdella jopa 7 tonnia kuiva-aineen muuttuessa eri sadoilla.

Kuiva-ainevaihtelu huomioitava

Vasemmassa alakulmassa näkyvä kalibrointikerroin vaikuttaa Quantimetrin antamaan satotulokseen

Koepäivinä havaittiin myös lohkokohtaista vaihtelua kuiva-ainepitoisuudessa, joka riippui kasvuasteesta, esikuivatusajasta ja satoisuudesta. Korjuupäivän aikana kuormapunnituksia ei yleensä enää tehdä, mutta NIR-laitteiston avulla voidaan havaita vaihtelut kuiva-aineessa ja mukauttaa annostelua manuaalisesti.

Happosäilöntäaineita annostellaan rehun tuoremassan perusteella – tyypillisesti viisi litraa tonnia kohti. Kosteampi rehu painaa enemmän ja on vaikeampi säilöä, mikä puoltaa suurempaa säilöntäaineen annostelua. Aliannostelun haitat näkyvät usein märän kesän jälkeen: rehun syönti heikkenee ja maidon pitoisuudet jäävät odotettua alhaisemmiksi. Jos näin käy, kannattaa varautua punnitsemaan rehukuormat tulevana kesänä entistä tarkemmin.

Nir-laitteisto

Saatavilla Claas Jaguar -silppuriin lisävarusteena. Sen sensori sijaitsee silppurin torvessa, jossa se analysoi rehun ravintoarvoja sadonkorjuun aikana lähi-infrapunavalon heijasteen avulla. Valo absorboituu eri aallonpituuksilla eri yhdisteisiin.

Sensori tekee jopa 200 mittausta sekunnissa, joista lasketaan sekuntikohtainen keskiarvo esimerkiksi rehun kuiva-ainepitoisuudesta. NIR-laitteiston suurin hyöty rehunteossa on kuiva-ainepitoisuuden jatkuva seuranta, mutta säilöntäaineiden annostelua ajatellen myös rehun valkuaispitoisuus on hyvä huomioida.

Happowan spreader 30 can -hapotin

Hyödyntää ajosilppurin CAN-väylän dataa ja säätää säilöntäaineen annostelun reaaliajassa rehumassan mukaan. Käyttäjän tehtäväksi jää vain tavoitearvon syöttäminen – esimerkiksi 5 litraa tonnia kohti – ja laite hoitaa loput automaattisesti.

Tämä tuo annosteluun tarkkuutta, säästää säilöntäainetta ja varmistaa rehun laadun. Samalla silppurin kuljettajan työ helpottuu, kun manuaalinen säätö jää pois. Hankkeessa havaittiin, että annostelu vaihteli peltolohkolla jopa 7–28 litraa minuutissa, mutta automatiikka huolehti oikeasta annostuksesta koko ajan.

Teksti: Paula Pellinen ja Tuomo Savolainen, Hankkija Oy