Puntari – vastuullisen viljakaupan työkalu tilakohtaiseen hiilijalanjäljen laskentaan

Hankkija toi markkinoille tilakohtaiseen hiilijalanjäljen laskentaan Puntarin syksyllä 2024. Kysyimme asiakkaaltamme Jouko Hyväriseltä ensimmäisiä kokemuksia Puntarista.

Vahvaa IT-osaamista ja kokemusta uudistavasta viljelystä

Joukolla on vahvan tietotekniikkataustan lisäksi kymmenen vuoden kokemus uudistavasta viljelystä. Keskustelemassa oli myös Ari Laaksonen, kokenut Hankkijan viljakaupan ammattilainen ja viljelijä itsekin. Arin näkemys uudistavasta viljelystä on kehittynyt uuden sukupolven tullessa mukaan oman tilan töihin sekä työssä viljaa ostavien tahojen kiinnostuksen herätessä.

– Puntarin tulo sattui hyvään hetkeen, ja otin asian työn alle heti syystöiden jälkeen.

Kiinnostus Puntaria kohtaan oli valmiina, koska asian ympärillä on ollut paljon keskustelua ja viljaa ostavilta tahoilta on kuulunut viestiä alkutuotannon päästötietojen edellyttämisestä, Jouko pohjustaa. Positiivista Puntarissa Joukon mukaan on viimeistelty ulkoasu, sujuva tietojen syöttö ja asialliset infotekstit. Lisätöitä aiheutti se, että omasta viljelysuunnitteluohjelmistosta ei saanut ladattua tietoja suoraan Puntariin. Lohkokohtaiset satotiedot sai sen sijaan helposti satokartoitusjärjestelmästä. Asiakkaat ovat olleet Puntarin suhteen hereillä ja ilahduttavan moni viljelijä on suorittanut raportoinnin loppuun saakka.

– Tämä parantaa jatkuvasti sopimusviljelijöidemme keskiarvoisten päästölukujen vertailukelpoisuutta Puntarissa, Ari kertoo.

Kumpi vaikuttaa enemmän hiilijalanjälkeen – panokset vai sato?

Puntarissa Joukoa kiinnosti oman tilan hiilijalanjäljen suhteuttaminen muihin sopimusviljelijöihin sekä ihan yleisesti asiasta käytävään keskusteluun. Taselaskelmaan tuotantopanoksista vaikuttavat eniten polttoaineen kulutus ja lannoitteet. Polttoainetta Hyvärisen tilalla kuluu muihin Puntarin viljelijöihin verrattuna keskimääräisesti, mutta lannoituksessa tila on selvästi keskiarvoa tehokkaampi typen käyttäjä.

Polttoaineenkulutusta voisi nipistää äestystä vähentämällä, toisaalta hyvästä kylvöalustasta ei voi tinkiä vaikuttamatta satotasoon, jolla taas on erittäin iso merkitys hiilijalanjälkeen, Jouko pohtii.

Yleisesti näissä asioissa kaipaisin jatkuvuutta. Kun käyttää omaa aikaa tietojen syöttöön ja tilan toimenpiteiden pohtimiseen, pitäisi kehityksen seuraamisen olla helppoa, Jouko miettii. Puntariin Jouko toivoisi jatkossa hiilijalanjälkilaskelmien vuosihistoriaa, joka mahdollistaisi tiedon käyttämisen tilalla tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraamiseen, kuitenkin niin ettei järjestelmään syötettyjä laskennan taustatietojen säilytetä.

Uudistavan viljelyn toimet näkyväksi Puntarin avulla

Uudistavan viljelyn aloittamisessa suurin tarvittava muutos on usein omassa suhtautumisessa ja monet tekevät uudistavia asioita jo nyt. Uudistavassa viljelyssä tavoitellaan mm. pellon vesitalouden toimimista kaikenlaisissa olosuhteissa maan mururakennetta parantamalla. Pienillä askelilla, kuten yhden kasvin lisäämisellä viljelykiertoon pääsee liikkeelle. Ensimmäisenä on hyvä tutustua uudistavan viljelyn periaatteisiin ja aloittaa Puntari-raportointi, jolloin oma alkutilanne hahmottuu, Ari rohkaisee.

Hyvärisen tilalla Lapualla uudistavaa viljelyä on toteutettu viljelemällä syyskasveja, keventämällä muokkausta ja siirtämällä sitä mahdollisuuksien mukaan keväälle, kerääjäkasvejakin on käytetty jo viitisen vuotta. Lannoitusta, saatavuuden mukaan myös orgaanista, sekä kasvinsuojelua tehdään jaettuna kasvin tarpeeseen, glyfosaattia ei käytetä rutiininomaisesti koskaan.

– Ainakin alkuvuosina olen tehnyt uudistavaa viljelyä ihan tietämättäni, Jouko naurahtaa.
Turvemaiden päästöt puhuttavat ja tähän Joukolla on vahva näkemys; kaikkia turvemaita ei pitäisi laskea samaan koriin ja käyttää niistä kategorisia päästötietoja.

– Turvemaa pitäisi ainakin määritellä maa-analyysin eikä karttatiedon perusteella, Jouko toteaa.

– Tuottavilla orgaanisilla mailla saadaan hyviä satoja maltillisella typpilannoituksella ja satoa saadaan myös kuivina kesinä. Viljelyn kieltäminen turvemailla on kauhukuva, jonka suhteen ei pitäisi tehdä hätiköityjä päätöksiä, Jouko miettii.

Jouko ja Ari jakavat ajatuksen siitä, että tämän hetken trendit viljamarkkinassa näyttävät vastuullisuusasioiden pysyvän pinnalla pitkään, mallit ja vaatimukset ruokasektorille ovat valmiina eikä junaa enää pysäytetä.

– Vaikuttamisen aika on ohi ja nyt joudutaan sopeutumaan ja etsimään tilakohtaiset ratkaisut, Jouko toteaa.

Arin mukaan vaikuttaa väistämättömältä, että lähivuosina kaikki toimijat lähtevät mukaan päästölaskentaan.

Puntari tuo luotettavaa tietoa ruokaketjun käyttöön

Puntarin tarkoituksena on hakea markkinasta lisää ansaintaa niille viljelijöille, jotka tähän hommaan vihkiytyvät.

– Toivottavasti raportointi saadaan hoidettua, ilman että byrokratia ja paperityöt viljelijöillä lisääntyvät. On mahdollista, että syntyy sellainen markkina, jossa myydään päästöraportoitua viljaa ja ns. bulkkiviljaa. Todennäköisesti näillä on myös hintaero, Ari ennustaa.

– Tietysti odotuksena on, että päästöraportoidulle viljalle saadaan lisähintaa ja se siirtyy viljelijälle saakka, eli sinne missä toimenpiteetkin on tehty, Jouko summaa.