Kylvöurakointia kovalla Tempolla
Teksti: Sebastian Baarman, Väderstad AB ja Juho Säteri, Hankkija Oy
Kokemäkeläinen Petri Suutari viljelee tilallaan sokerijuurikasta, tärkkelysperunaa ja viljaa. Tämän lisäksi hän urakoi juurikkaan kylvöä yli sadan hehtaarin alalla. Tehokkuus ja monipuolisuus olivatkin avainasemassa, kun Petri valitsi tarkkuuskylvökoneekseen Tempon.
PETRI SUUTARI kylvi aiemmin juurikkaansa yhteisomisteisella mekaanisella tarkkuuskylvökoneella. Koneessa Petriä häiritsi hitaan kylvönopeuden lisäksi se, ettei koneella pystynyt kylvämään lainkaan kevytmuokattuun maahan.
– Koneen vantaisto alkoi heti kerätä olkea alleen, ja se muodostui paakuksi siemenputken alapuolelle, Petri sanoo ja jatkaa: Kun koneen sitten nosti ilmaan, tukos irtosi ja koko rivin siemenet valuivat kasaksi maahan. Nykyään pystyn muokkaamaan sängen CrossCutter Discillä kertaalleen keväällä ja kylvämään suoraan tuohon olkiseen maahan Tempolla.
Kokeiltu myös muilla kasveilla
Petri urakoi keväällä myös lantun kylvöä lähiseudun viljelijän luona.
– Mietittiin siinä, että mahtaakohan lantun kylvö onnistua Tempolla, kun siemen on niin tavattoman pieni ja epätasaisen muotoinen. Käyttöohjekirjastakaan ei löytynyt kyseiselle kasville taulukkoa.
Jonkin ajan testauksen jälkeen oikeaksi valinnaksi osoittautui rapsin kylvökiekot sekä oikea ilmanpaine ja lanttua päästiin kylvämään. Kesäkuun puolessa välissä Petri onkin tyytyväinen kylvämäänsä lanttukasvustoon:
– Komeat rivithän siellä on, ja taimiväli sitä mitä pitääkin.
Käyttöliittymälle kiitosta
Tempo-tarkkuuskylvökoneen käyttöliittymä saa Petriltä kiitosta:
– Minusta iPadin käyttäminen koneen ohjaukseen on mitä parhain ratkaisu. Näyttö on kristallin kirkas, kuvakkeet näytöllä selkeitä ja oikeat toiminnot löytyvät helposti. Kalibrointi ja siemenvälin muuttaminen ovat helppoja, tarvitsee vain kertoa haluttu siemenmäärä hehtaarille tai haluttu taimiväli ja kone hoitaa loput.
Myös Task Control -toiminnot ovat olleet ahkerassa käytössä kevään aikana:
– Alussa sai harjoitella hieman oikeaa ajonopeutta sekä aloitus- ja lopetusaikoja, mutta kun ne oli saatu kohdalleen, sai automatiikka hoitaa kylvön aloituksen sekä lopetuksen. Petri kylvikin lähtökohtaisesti jokaisella lohkolla ensin pellon keskiosat ja päisteen viimeseksi, jolloin koneen rivikohtainen sulku piti huolen siitä, ettei päällekkäiskylvö päässyt ilmaantumaan.
Kylvöä suurella tehokkuudella
"Kuljettajalta loppui yksinkertaisesti kantti."Tempo tunnetaan suuresta tehokkuudestaan, jolloin esimerkiksi Petrin hankkimalla 6-rivisellä Tempolla voidaan helposti korvata perinteinen 12-rivinen tai suurempikin tarkkuuskylvökone. Petrillä onkin omakohtaista kokemusta kylvötehokkuudesta:
– Kevään aikana kylvin koneella yhteensä noin 170 hehtaaria. Yleisin kylvönopeus oli noin 12–15 km/h. Kerran päätin kokeilla Tempon rajoja ja nostin nopeuden jopa 19 km/h:n. Tuolloin ei tullut vielä koneen raja vastaan, vaan kuljettajalta loppui yksinkertaisesti kantti.
Kovassakaan nopeudessa Petri ei kuitenkaan huomannut merkittävää poikkeamaa kylvötarkkuudessa:
– Pyydetty taimiväli oli 21 cm ja kun kaivoin siemeniä esille, oli taimiväli pahimmillaan 21,4 cm, Petri naurahtaa.
Väderstad Tempo on tarkkuuskylvön monitaituri
Sokerijuurikas on varmasti Suomessa viljellyistä riviviljelykasveista ensimmäinen mieleen tuleva kun pohditaan mitä kaikkea Tempolla pystyy kylvämään. Tempo on kuitenkin aikanaan kehitetty isommat hehtaarivolyymit mielessä, eli lähtökohtana on ollut kyvykkyys isompien siemenien, kuten maissin, auringonkukan ja soijan, tarkka sijoittamien korkeassa työnopeudessa. Modulaarisen rakenteen ja räätälöitävyyden ansiosta Tempon riviyksiköt voidaan sovittaa hyvinkin erilaisten siementen kylvöön, samalla koneella onnistuu pienellä hienosäädöllä ja kylvölevyjen vaihdolla käytännössä minkä hyvänsä riviviljelykasvin kylvö, kunhan viljely ei edellytä penkinmuotoilua.
Tempolle töitä – käytännön esimerkkejä
Rehumaissi
Tempon leipälaji maailmalla on maissin kylvö ja miksei se siis onnistuisi Suomessakin! Tempo-kylvön valtteja ovat tehokkuus ja raaka voima – homma tapahtuu nopeasti kun kylvön aika on ja siemenet saa tarkasti syvällekin, sinne missä kosteus on. Samoilla eväillä onnistuu niin rehumaissin kuin puitavankin maissin kylvö, käytännössä maissin kasvurytmistä johtuen Suomen olosuhteissa voidaan puhua ainoastaan rehumaissista. Kasvurytmi avaa myös Tempolle käyttöikkunaa, ns. C4-alueen kasvina maissi vaatii lämpimämmän maan itämiseen, ei siedä hallaa/yöpakkasia yhtään, sekä pituuskasvua ja biomassaa alkaa kertyä vasta kun yöt alkavat pidentyä. Rehumaissin kylvön voi siis hyvillä mielin tehdä myöhästettynä lämpimään maahan.
Siemenestä kasvatettavat Brassica-suvun kasvit ja erityisesti syysrapsi
Lanttua artikkelissa sivuttiinkin jo aiemmin, käytännössä minkä hyvänsä rypsi-rapsi-kokoluokan siemenen kylvö on mahdollista. Syysrapsin kylvö tarkkuuskylvönä on erittäin yleistä mm. Ruotsissa. Tarkkuuskylvön etuna on tasainen taimiväli, jolloin syksyn puolella rapsin taimien keskinäinen kilpailu on vähäisempää mikä edesauttaa kasvupisteen pysymistä matalalla ja sitä kautta varmistamaan talvehtimista. Käytännössä pystytään käyttämään myös perinteistä kylvöä alhaisempaa siemenmäärää. Syysrapsi kompensoi lisääntynyttä tilaa riviväleissä tehokkaasti muuttamalla kasvutapaansa, kukkavarsi haaroo voimakkaasti sivulle päin ja lopputulos muistuttaa yksittäisen kasvin osalta pajupuskaa.