Hankkijan historian merkkipaaluja

Hankkijalle on kautta sen 110 vuotisen historian ajan ollut tyypillistä ennakkoluuloton ja rohkea toiminta suomalaisen maaseudun hyväksi. Hankkija on aina ollut myös konstailematon ja laadukas kauppapaikka myös kaupunkilaisille

 

1905


Vuosisadan vaihteessa elettiin aikoja, jolloin osuustoiminta rantautui Suomeen ja se havaittiin tehokkaaksi ja asiakaslähtöiseksi tavaksi palvelujen ja tuotteiden hankkimiseksi. Vuonna 1905 Keskusosuusliike Hankkija perustettiin maanviljelijöiden omistamien osuuskuntien hankintayhtiöksi. Hankkijan pääkonttori perustettiin Helsinkiin Nikolain­katu 13:een, joka muuttui Suomen itsenäistyttyä Snellmanin­kaduksi. Hankkijan ensimmäinen varasto tuli Malmille Helsinkiin.

 
Hankkijan ensimmäinen logo 1905
Hankkijan logossa vuodelta 1905 esiteltiin kaikki konttorit
Hankkijan ensimmäinen varasto Malmilla 1906
Hankkijan ensimmäinen varasto Malmilla 1906
 

1906


Toiminta lähti pian käyntiin ja Kuopion maatalousnäyttelyssä oli jo Hankkijalla osasto, jossa oli täydellinen toimiva mallimeijeri koneistoineen. Tästä alkoi Hankkijan elintarviketeollisuuden koneistaminen.

 
Kuopio maatalousnäyttelyssä 1906 esiteltiin Hankkijan mallimeijeri
Kuopio maatalousnäyttelyssä 1906 esiteltiin Hankkijan mallimeijeri
Hankkijan mallimeijerin sisällä esiteltiin Hankkijan asentama laitteisto
Hankkijan mallimeijerin sisällä esiteltiin Hankkijan asentama laitteisto
 

1908


Ensimmäiset myyntikonttorit perustettiin Viipuriin ja Kuopioon. Seuraavat konttorit tulivat Tampereelle, Poriin ja Turkuun. Nykyisin aluekonttoreita ei ole lainkaan, vaan on vain yksi pääkonttori ja 52 myymälää.

Kuopion konttori oli ensimmäisiä Hankkijan konttoreita.
Kuopion konttori oli ensimmäisiä Hankkijan konttoreita.
Hankkijan konttorilla toimitusmiehet tekevät toimitusmyyntikauppaa.
Toimitusmiehet tekevät toimitusmyyntikauppaa.
 

1910


Hankkijan tehtäväksi annettiin heti alussa laittaa Suomen viljasiemenkauppa kuntoon. Sata vuotta sitten siemenkauppa oli epäluotettavaa, koska myydyn siemenen laatu selvisi vasta kylvön jälkeen ja sato vasta seuraavana syksynä. Tähän tehtävään Hankkija perusti siementarkastamon 1910 ja se ottikin tunnuslauseekseen: Tutkittu - Tarkastettu - Taattu. Näistä kolmesta sanasta juontaa Hankkijan alkuaikojen liikemerkin kolme hakasta. Kun lainsäädäntö kehittyi, niin siementarkastustehtävää ryhtyi hoitamaan Valtion siementarkastuslaitos. Laitos kulkee nykyisin nimellä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira - siementarkastusyksikkö.

Kun siementarkastus oli saatu kuntoon, niin Hankkija perusti kasvinjalostuslaitoksen Hattulaan Ellilän kartanoon 1913. Pian se siirtyi Vantaalle nykyiseen Tammistoon, silloiseen Rosendahlin kartanoon ja sieltä edelleen Tuusulaan Anttilan koetilalle. Toimintansa aikana laitos jalosti yli 100 uutta viljelyskasvi-lajiketta ja parhaimmillaan noin 40 % Suomen pelloista kylvettiin Hankkijan lajikkeilla. Esimerkiksi 1975 Hankkijan kasvinjalostus jalosti Tuusulassa Anttilan koetilalla perunalajikkeen Hankkijan Timon, joka on edelleen Suomen myydyin varhaisperuna. Nykyään Hankkijan kaupallista kasvinjalostustyötä jatkaa Suomessa Boreal Kasvinjalostus Oy, jonka osakas Hankkija edelleen on.

Hankkijan koeruuduilla testattiin erilaisia lajikkeita.
Hankkijan koeruuduilla testattiin erilaisia lajikkeita.
Viljan jalostustyötä Tammiston koeviljelmillä.
Viljan jalostustyötä Tammiston koeviljelmillä.
 

1916


Sähkö oli uutta teknologiaa ja myös maaseudun asukkaat halusivat hyödyntää sitä. Hankkija ryhtyi hoitamaan asiaa. Ensimmäinen sähkölaitos rakennettiin Jyllinkoskelle 1912 ja Hankkija perusti sähköosaston 1916. Hankkija rakensi 200 vesivoimalaitosta ja veti lukemattomia sähkölinjoja Suomen maaseudulle. Hankkija oli 1950 – 70 luvuilla Suomen suurin sähköurakoitsija.

 
Maaseudulla haluttiin sähkö ja Hankkija rakensi.
Maaseudulla haluttiin sähkö ja Hankkija rakensi.
Hankkijan toimittaman sähkölaitoksen turbiinihalli.
Hankkijan toimittaman sähkölaitoksen turbiinihalli.
 

1917


Maaseudun koneellistuminen alkoi ja Suomen ensimmäinen traktori, amerikkalainen Allwork, tuotiin maahan Hankkijan toimesta 1917. Vuotta myöhemmin Hankkijan asiantuntijoiden ja Turun Rautateollisuus yhtiön yhteistyönä syntyi ensimmäinen suomalainen traktori - Kullervo-moottorivetäjä. Aika pian päätettiin kuitenkin keskittyä hyviin tuontiedustuksiin.

 

Hankkijan asiantuntijoiden ja Turun Rautateollisuus yhtiön yhteistyönä syntyi ensimmäinen suomalainen traktori - Kullervo-moottorivetäjä 1918.
 

1918


Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuontitavaroiden saannissa oli ongelmia ja siksi Hankkija perusti omat ostokonttorit Berliiniin ja New Yorkiin tehostamaan tuontitavaroiden hankintaa. Toimistot suljettiin muutaman vuoden kuluttua, kun tavaravirrat alkoivat taas kulkea normaalisti.

 
Hankkija perusti ostokonttorin New Yorkiin, kun tuontitavaroiden hankinnassa oli vaikeuksia I maailmansodan jälkeen.
Hankkija perusti ostokonttorin New Yorkiin, kun tuontitavaroiden hankinnassa oli vaikeuksia I maailmansodan jälkeen.
 

1919


Hankkijan pääkonttori siirtyi omaan Salomonkatu 1 kiinteistöön 1919. Helsingin katukuvaan muodostui maamerkki ja käsite ”Hankkijan Talo”. Tässä toimittiin vuoteen 1976 saakka, jolloin pääkonttori siirtyi uuteen Oulunkylään rakennettuun toimintakeskukseen. Kiinteistö myytiin Altialle ja nykyisin siinä toimii mm. Suomen suurin Alko. Hankkijan pääkonttori sijaitsee nykyisin Hyvinkäällä.

 
Nykyäänkin vanhat taksimiehet tietävä mihin mennä, jos pyytää kyydin Hankkijan talolle.
Nykyäänkin vanhat taksimiehet tietävä mihin mennä, jos pyytää kyydin Hankkijan talolle.
Hankkijan talon alakerrassa, Postitaloa vastapäätä oli hankkijan maatalousmyymälä.
Hankkijan talon alakerrassa, Postitaloa vastapäätä oli Hankkijan maatalousmyymälä.
 

1920


1920-luvulla Suomen maanviljelyskoneteollisuus oli vielä alkutekijöissään ja Hankkija päätti panostaa toimialaan. Hankkijan maatalouskonetehdas eli MKT -tehdas Oy aloitti toimintansa Malmilla 1920. Se valmisti aluksi maanmuokkauskoneita. Tehtaan tunnetuin tuote oli kuitenkin ESA -puimakoneet, joita valmistettiin yli 20 vuoden ajan. 1950-luvulta lähtien MKT -tehtaat keskittyi meijeri- ja elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Suurin osa Suomen meijereistä on Hankkijan koneellistamia. Juustonvalmistuskoneita -ja laitteita vietiin yli 20 maahan. Myös maatiloilla maidon käsittelyyn tarvittavat tankit ja jäähdytyslaitteet sekä maidon keräilyn tankkiautot olivat tehtaan tärkeitä tuotteita.

 

Hankkijan Maatalouskonetehdas Malmilla valmisti mm. ESA-puimakoneita.

MKT-tehdas valmisti meijereiden lisäksi myös maitoautoja, joilla maito kerättiin kylmänä maatiloilta.
 

1920


Saadakseen laadukasta viljansiementä Hankkija perusti 1912 siementen sopimusviljelytoiminnan, jossa viljelijät lisäysviljelivät Hankkijan jalostustoiminnan lajikkeita. Siementen puhdistamiseen ja pakkaamiseen perustettiin Hankkijan siemenkeskus Tampereelle 1920. Tänään Hankkija jalostaa ja pakkaa siemeniä Hyvinkään ja Alastaron siemenkeskuksissa.

 
Hankkijan ensimmäinen siemenkeskus perustettiin Tampereelle 1920.
Hankkijan ensimmäinen siemenkeskus perustettiin Tampereelle 1920.
 

1925


Halkokauppaa varten oli perustettu oma laivasto 1917. Siihen kuului parhaimmillaan parikymmentä laivaa ja lotjaa. Alun perin tavoitteena oli laajentua myös Pietarin markkinoille, mutta ne kariutuivat 1917 Venäjän vallankumoukseen. 1920-luvulla Halkoja tarvittiin energiapulasta kärsivässä maassa ja Hankkija oli kova pelaaja Viipurin halkokaupassa. Nykyisin Hankkija on merkittävä puupelletti- ja polttoöljykauppias.

 
Hankkijan laivaston tervahöyry Hankkija IV.
Hankkijan laivaston tervahöyry Hankkija IV.
Hankkijan laivaston hinaaja.
Hankkijan laivaston hinaaja.
 

1926


Kotieläintuotannon rajoittavana tekijänä oli usein energia- tai valkuaisköyhä rehu. Hankkijan rehuteollisuus alkoi 1926, kun Malmille perustettiin rehusekoittamo. Tämän jälkeen rehutehtaita rakennettiin 1951 Kolppiin, 1955 Korialle, 1959 Turkuun ja 1977 Seinäjoelle. Hankkija on edelleen Suomen johtava eläinten rehujen valmistaja. Rehuja valmistettiin Suomen Rehu -brändin alla vuoteen 2018, jonka jälkeen myös rehuteollisuus siirtyi Hankkijan brändin alle.

 
Hankkijan rehuteollisuus alkoi Malmilta. Nykyäänkin Hankkija on Suomen johtava rehunvalmistaja.
Hankkijan rehuteollisuus alkoi Malmilta. Nykyäänkin Hankkija on Suomen johtava rehunvalmistaja.
 

1950


Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan Massey-Harris - leikkuupuimurin 1950. Sittemmin Massey-Harris ja Harry Ferguson perustivat Massey-Ferguson –yhtiön. Vuoteen 1980 mennessä Hankkija oli myynyt yhteensä yli 15 000 MF puimuria. Tänään Hankkija myy John Deere -leikkuupuimureita.

 

Traktorikauppa vauhdittui, kun sotien jälkeen tuontikauppa avautui ja Hankkija otti Zetor traktorit edustukseensa. Vuosien 1952 – 61 aikana myytiin yli 11 000 Zetoria. Tämän ajan Zetor-traktoreita voi löytää mm. Helsinkiläisestä Zetor-ravintolasta.

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan Massey-Harris - leikkuupuimurin 1950.
Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan Massey-Harris - leikkuupuimurin 1950. Tästä alkoi Massey Ferguson yhteistyö.

Vuosien 1952 – 61 aikana Hankkija myi yli 11 000 Zetoria. Lehdistö kutsuttiin paikalle aina kun jokin merkkipaalu ylitettiin.
 

1952


Hankkijan sähköosasto teki Helsingin olympiastadionin sähkötyöt ja kisat vietettiin 1952. Muita merkittäviä sähkötöitä olivat Finlandiatalo 1971 ja Loviisan ydinvoimala 1972. Hankkija hoiti myös lukuisien öljynporauslauttojen sähköistykset.

 
Hankkija urakoi Helsingin olympiastadionin sähkötyöt. Stadion valmistui 1938 ja Olympialaisia vietettiin 1952.
Hankkija urakoi Helsingin olympiastadionin sähkötyöt. Stadion valmistui 1938 ja Olympialaisia vietettiin 1952.
 

1961


Massey-Ferguson traktorit tulivat Hankkijalle ja Massikan myynti lähti nousukiitoon. Vuosina 1961 – 80 myytiin yhteensä 47 000 MF- traktoria. Samalla vahvistettiin voimakkaasti koneiden huoltopalveluja. Nykyisin Hankkijan traktorimerkki on John Deere.

 
Huoltoautot varustettiin ajanmukaisin välinein.
Huoltoautot varustettiin ajanmukaisin välinein.
Hankkijan huoltoautot Turun konttorin pihalla 1960.
Hankkijan huoltoautot Turun konttorin pihalla 1960.
 

1962


Hankkijan sai Fiat -autojen edustuksen ja autokauppaa hoitamaan perustettiin tytäryhtiö Autonovo Oy. Suosituimmaksi malliksi nousi Fiat 600, joka teki Suomen ennätyksen autojen maahantuonnissa kun v. 1971 purettiin laivasta Helsingin Sompasaaren satamaan 3 532 ”kuussatasta”. Parhaimmillaan Fiatin markkinaosuus oli 18 %.

 

Yhteistyö maatalouden työkoneita valmistavien kotimaisten tehtaiden kanssa tiivistyi. Muodostettiin ns. H-ryhmä solmimalla liikesuhteet valikoidulle ryhmälle kotimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tähän ryhmään kuuluivat mm.: Juko Oy, Ylö-tehtaat, Syväsen Konepaja, Maaseudun Kone, Kesla, Velsa ja Peltosalmen Konepaja.

 
Fiat 600 oli Hankkijan myydyn malli monen vuoden ajan.
Fiat 600 oli Hankkijan myydyn malli monen vuoden ajan.
Lehdistö kutsuttiin paikale, kun 2000 Velsa peräkärry luovutettiin.
Lehdistö kutsuttiin paikale, kun 2000 Velsa luovutettiin.
 

1966


Viljakauppaa tehostettiin. Uudet viljalaitokset rakennettiin Hämeenlinnaan, Porvooseen ja Orimattilaan. Vuonna 1975 aloitettiin viljelysopimusten teko leipä- ja rehuviljasta. 1980-luvun alussa Hankkijan markkinaosuus viljakaupassa oli jo 30 %. Vuonna 1984 Hankkijalla oli 150 omaa viljan vastaanottopistettä sekä vuokra- ja yhteisvarastoja niin, että vastaanottokykyä oli yhteensä 250 milj. kilolle. Tänään Hankkija ostaa puolet kaikesta Suomessa myyntiin tulevasta viljasta.

 
Uudet viljalaitokset rakennettiin Hämeenlinnaan, Porvooseen ja Orimattilaan.
Uudet viljalaitokset rakennettiin Hämeenlinnaan, Porvooseen ja Orimattilaan.
 

1967


Oy Union-Öljy Ab:sta tuli Hankkijan tytäryhtiö, kun yhtiön osake-enemmistön siirtyi Hankkijan omistukseen 1967. Hankkijan ehkä tunnetuimmat huoltoasemat olivat Eläintarhan Union Helsingissä & Kalmarin Union Saarijärjellä. Nykyisin Unionin huoltoasemat ovat osa Neste-huoltoasemaketjua. Hankkija on edelleen merkittävä polttoöljykauppias maatiloille ja omakotitalouksille.

 

Union säiliöauto ja Hankkijan farmarisäiliö.

Tikkurilan Union -huoltoasema.
 

1968


Keskusosuuskunnat Labor ja Hankkija tekevät yhteistyösopimukseen 1968, jolloin ruotsinkielisten asiakkaitten palvelut paranivat. Lisäksi Labor toi mukanaan hyviä kone-edustuksia. Mm. John Deeren edustus siirtyi ajan myötä Hankkijalle. Sopimuksen myötä Hankkijan omistukseen siirtyi myös Oy Agroma Ab:n osakekannan pääosa.

 
Laborin myymälä Malmilla.
Laborin myymälä Malmilla.
 

1970


Hankkijan lippalakki on Hankkijan mainospäähine, josta yleisyytensä takia tuli eräänlainen maaseudun miehen tunnus 1970-luvulla. Hankkijan lippalakin valmistaja on aina ollut Ilmajokelainen Keskimäen neulomo. Sitä annettiin kaupantekijäisinä, jaettiin maatalousnäyttelyissä ja muissa yleisötilaisuuksissa, käytettiin oman henkilökunnan riennoissa ja huoltomiesten työlakkina. Lakkeja jaettiin kymmeniä tuhansia. Päähineestä valmistetaan nykyisin piraattikopiota ja aidot lakit ovat himoittuja keräilykohteita.

 
Aito Hankkijan lippis on aina tehty Keskimäen neulomossa Ilmajoella.
Aito Hankkijan lippis on aina tehty Keskimäen neulomossa Ilmajoella.
 

1972


Metsien lannoitus yleistyy ja levitystä hoidetaan lentokoneilla. Hankkija ryhtyi myymään mm. Piper Cherokee lentokoneita

 
Hankkijan lentokoneeseen lastataan metsälannoitetta.
Hankkijan lentokoneeseen lastataan metsälannoitetta.
Lentokoneita esiteltiin myös Hankkijan myymälöissä.
Lentokoneita esiteltiin myös Hankkijan myymälöissä.
 

1976


Uusi valtakunnallinen toimintakeskus valmistui Helsingin Oulunkylään. Keskuksen muodostivat Hankkija-Yhtymän pääkonttori, tietokoneohjattu automaattinen keskusvarasto, tietokonekeskus, huoltokeskus ja Union huoltoasema.

 

Hankkijan toiminnot keskitettiin Helsingin keskustasta ja Malmilta Oulunkylään.
 

1976


Hankkija rakensi Oulunkylään Euroopan suurimman tekojääradan 1976. Jäähdytyslaitteiston rakentamisessa hyödynnettiin osaamista jota oli kertynyt mm. maidonjalostusteollisuuden rakentamisessa.

 

Hankkija rakensi paljon kylmätekniikkaa hyödyntäviä kohteita kuten Oulunkylän tekojääradan.
 

1983


Tuottajain Rypsi Oy:n rakentaminen Kouvolaan varmisti Suomalaisten maanviljelijöiden öljykasvituotannon kehittämismahdollisuuksia. Oman öljynpuristamon rakentaminen vahvisti myös Hankkijan otetta rehutoimialalla, koska sivutuotteena syntyvästä rypsirouheesta saatiin laadukasta valkuaisrehua karjalle.

 

Tuottajain Rypsi Oy:n öljynpuristamo Kouvolassa

Öljynpuristamon valmennin.
 

1985


Hankkija- Yhtymästä tulee merkittävä tekijä rakennusteollisuudessa 1985, kun Hankkija-Yhtymä ostaa Suomen siihenastisesti suurimmassa yrityskaupassa Puolimatka-Yhtymän. Puolimatka rakentaa niin Suomessa kuin Neuvostolitossakin.

 

Puolimatka rakentaa mm. Schaikovkan sotilaskylän.

Schaikovkan sotilaskylä rakennusvaiheessa.
 

1987


Hankkija on aina pyrkinyt olemaan Suomalaisen viljelijän asialla ja ongelmat on joskus ratkaistu poikkeuksellisellakin tavalla. Kesällä 1987 oli Suomessa huono sää ja siemenviljaa ei saatu riittävästi seuraavan kevään kylvöihin. Uutta ja satoisaa Hankkijan jalostamaa kauralajiketta Virmaa oli kuitenkin Hankkijan Kasvinjalostuslaitoksella 60 000 kg. Kantasiemenet pakattiin lokakuussa Finnairin DC kymppiin ja lennätettiin Uuteen Seelantiin, koska siellä oli kevät. Wrightson Seedsin sopimusviljelijät kylvivät Hankkijan kaurat ja puolen vuoden päästä Suomeen laivattiin takaisin 1,2 miljoonaa kiloa siementä ja viljelijät saivat kylvönsä tehtyä.


Uusi-Seelantilainen viljelijä Collin Zhidtock suomalaisen Virma-kauran keskellä.

Hankkijan Kokemäen siemenkeskuksen henkilökunta lähti Helsinkiin satamaan ja purki laivasta 30 000 säkkiä kauraa.

1988


Keskenään kilpailevien Hankkijan ja SOK:n maatalouskaupat yhdistyvät 1988 ja perustetaan tasaomisteinen yhteisyritys Hankkija- Maatalous Oy.

 

Hankkija-Maatalous Oy:n emoyhtiöstä Hankkija-Yhtymästä tuli Novera-Yhtymä Oy 1990. Novera-Yhtymän toiminta päättyi rahoituskriisiin 3.7.1992. Alkuperäinen Hankkija jatkoi kuitenkin toimintansa Hankkija-Maatalous Oy:n muodossa ja SOK:n 100 prosenttisesti omistamana. Hankkija jää yrityksen nimeen, mutta markkinointibrändiksi tulee Agrimarket.

 
SOK ostaa ensin 50 % Hankkijasta
SOK ostaa ensin 50 % Hankkijasta ja yrityksen nimeksi tulee Hankkija-Maatalous Oy.
SOK ostaa loputkin Hankkijan osakkeista ja markkinointibrändiksi tulee Agrimarket.
SOK ostaa loputkin Hankkijan osakkeista ja markkinointibrändiksi tulee Agrimarket.
 

1994


Multasormesta tuli puutarhakaupan brändi ja siitä kasvaa nopeasti Suomen suurin ja tunnetuin puutarhakauppa.

 
Multasormi oli Hankkijan puutarhamyymälän brändi pitkään kunnes se muuttui 2016 Hankkijan puutarhaksi
Multasormi oli Hankkijan puutarhamyymälän brändi pitkään kunnes se muuttui 2016 Hankkijan puutarhaksi
 

2016


SOK myi Hankkija-Maatalous Oy:n osake-enemmistön 60 t Tanskalaiselle maatalousalan toimijalle Danish Agrolle 2013 ja yhtiö pääsi mukaan ison kansainvälisen toimijan verkostoon. 2013 Hankkija-Maatalous Oy:n nimi lyheni perinteitä kunnioittaen Hankkija Oy:ksi.

2016 Legendaarinen Hankkija palasi markkinointibrändiksi kaikkien suomalaisten iloksi. Agrimarketista ja Multasormesta tuli Hankkija. Samana vuonna Danish Agro osti myös loput Hankkijan osakkeista.