Hankkija on myynyt ja huoltanut maatalouskoneita yli sadan vuoden ajan
Ensimmäinen maailmansota oli aiheuttanut hevospulan ja sitä helpottamaan Hankkija aloitti 1917 ensimmäisenä Suomessa traktoreiden maahantuonnin. Merkki oli amerikkalainen Allwork. Sen saatavuudessa oli kuitenkin ongelmia ja vaihtoehtoja haettiin.
Hankkijan koneosasto kehittää Suomen ensimmäisen traktorin - Kullervo-moottorivetäjän
Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy:n kanssa ryhdyttiinkin suunnittelemaan kotimaista traktorituotantoa. Lopputuloksena oli Kullervo-moottorivetäjä. Gustav Woldemar Wreden suunnittelema teknisesti edistyksellinen Kullervo saatiin markkinoille 1919. Sen Troy-venemoottori oli tehokas, mutta siinä oli kuivalla maalla jäähdytysongelmia. Myös hinta jäi tuontitraktoreita korkeammaksi.
Kullervo-moottorivetäjiä valmistettiin noin 500 kpl ja valmistus lopetettiin 1924.
Autot ovat tulevaisuuden kulkuneuvoja myös maaseudulla
1917 perustettiin moottoriosasto, jonka pääartikkeliksi kaavailtiin autokauppaa, koska Hankkijan koneosasto oli vakuuttunut siitä, että autot olisivat tulevaisuuden kulkuneuvoja myös maaseudulla. Hankkija saikin maahantuonti- ja yksinmyyntioikeudet Chevroletin ja General Motorsin autoihin Suomessa. Tässä vaiheessa menestys oli vaatimatonta ja edustuksesta luovuttiin myöhemmin, koska oman huoltoverkoston rakentaminen olisi tullut liian kalliiksi. 1920-luvulla myytiin saksalaisia Bussing kuorma-autoja ja sodan jälkeen mm. tšekkiläisiä Tatra ja Praga kuorama-autoja, sekä 1960-luvulla saksalaisia Krupp-kuorma-autoja.
Maataloustyökoneiden saatavuus oli heikkoa ja Hankkija perustaa oman tehtaan Malmille
Reen jalasten tekoa Malmilla 1931
Maatalouskoneiden myynti on ollut aina Hankkijalla keskeisessä roolissa, mutta oma tuotanto pääsi käyntiin, kun 1917 Hankkija perusti Hankkijan Konepajat Oy:n ja osti Malmilta korjauspajan myytyjen koneiden ja laitteiden korjausta varten. 1920 toiminta laajeni ja nimeksi tuli Maanviljelyskonetehdas Oy (MKT) ja siitä kehittyi merkittävä maatalouskoneiden ja laitteiden valmistaja, joka jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1989 saakka.
Alussa keskityttiin valmistamaan koneita, jotka voitiin tehdä puusta. Ensimmäinen vaativampi kone oli Sato-rivikylvökone, jonka valmistus alkoi 1921. Esa-puimakoneiden valmistus alkoi 1924 ja ne olivat tärkeä artikkeli siihen asti, kunnes leikkuupuimurit valtasivat markkinat 1950-luvulla.
Hankkijan puintikoneketju Oululaisten puintinäytöksessä vuonna 1924. Esa- puimakonetta pyörittää Kullervo-moottorivetäjä.
MKT-tehtaan valmistama puukaasutin eli häkäpönttö 1941
1930-luvulla MKT-tehtailla alkoi meijerilaitteiden valmistus, jossa se kohosi merkittävään asemaan. Esa viljankuivaajien valmistus alkoi 1932. Stahl Neusaat -siemenviljan lajittelijat, Vikkelä-lapiorullaäkeet ja Ville-perunannostekoneet olivat muita tehtaan valmistamia maatalouskoneita.
Toisen maailmansodan aikana MKT ryhtyi valmistamaan Leena-pellavanmuokkauskoneita, koska langoista oli pulaa. Pellavalankojen valmistus oli työlästä ja naisilla ei ollut tähän enää aikaa, koska he tekivät miesten työt, kun miehet olivat rintamalla. Sota-aikana 1941 alettiin valmistaa myös Otso-puukaasuttimia traktoreihin.
Toinen maailmansota vauhdittaa traktorikauppaa
Parhaat hevoset tarvittiin sotatöissä ja traktorikauppa vilkastui. Oliver-traktorin maahantuonti aloitettiin1930-luvulla ja Deering-traktorin myynti alkoi 1939. Kun valuuttapula alkoi hellittää sodan jälkeen, niin uutuutena tuotiin maahan Massey Harris ja Aros leikkuupuimurit.
1950–1956 Massey Harris puimureiden ja traktoreiden koko edustus siirtyi Hankkijalle. 1950-luvulla Hankkija myi myös Allgaier, Porsche- ja Valmet-traktoreita. Zetor oli Hankkijan valtamerkki traktoreissa 1952–1961.
Mainoskuvassa 1957 Tanskalaisen Nordsten kylvökoneen vetäjänä Zetor-traktori.
Porche-traktoreiden ylpeitä omistajia Malmin maahantuontihuollossa 1958.
Zetor vaihtuu Massikkaan 1960-luvulla ja huoltoverkostoon panostetaan
Massey-Ferguson traktorit ja puimurit tulivat myyntiin 1961. Massey-Fergusoniin myyntiin ja huoltoon panostettiin paljon. Parhaimmillaan 1970-luvulla Hankkijalla oli 46 omaa huoltokorjaamoa, 160 huoltoautoa ja huollon piirissä 1100 työntekijää. Massikan myynti loppui 2002.
Hankkijan kiinteä huoltokorjaamo ja Union-huoltoasema Pieksämäellä 1969.
Hankkija huoltoautot hoitivat korjaustyöt maatiloilla. Massikkaa huolletaan 1961.
Fiat – petojen sukua
Henkilöautojen kauppa lähti kunnolla käyntiin, kun Fiat autojen edustus siirtyi Hankkijalle 1962 ja Hankkija perusti Autonovo Oy:n maahantuontia varten. Suosituimmaksi malliksi nousi Fiat 600, joka teki Suomen ennätyksen autojen maahantuonnissa kun v. 1971 purettiin laivasta Helsingin Sompasaaren satamaan 3 532 ”kuussatasta”. Parhaimmillaan myynti- ja huoltopistettä oli yli 130 ja Fiatin markkinaosuus oli 18 %.
Fiat kuussatasia Helsingin maahantulovarastossa 1962