Hankkija on myynyt ja huoltanut maatalouskoneita yli sadan vuoden ajan
Ensimmäinen maailmansota oli aiheuttanut hevospulan ja sitä helpottamaan Hankkija aloitti 1917 ensimmäisenä Suomessa traktoreiden maahantuonnin. Merkki oli amerikkalainen Allwork. Sen saatavuudessa oli kuitenkin ongelmia ja vaihtoehtoja haettiin.
Hankkijan koneosasto oli mukana kehittämässä Suomen ensimmäistä traktoria - Kullervo-moottorivetäjää
Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy:n kanssa ryhdyttiinkin suunnittelemaan kotimaista traktorituotantoa. Lopputuloksena oli Kullervo-moottorivetäjä. Gustav Woldemar Wreden suunnittelema teknisesti edistyksellinen Kullervo saatiin markkinoille 1919. Sen Troy-venemoottori oli tehokas, mutta siinä oli kuivalla maalla jäähdytysongelmia. Myös hinta jäi tuontitraktoreita korkeammaksi.
Kullervo-moottorivetäjiä valmistettiin noin 500 kpl ja valmistus lopetettiin 1924.
Autojen ajateltiin olevan tulevaisuuden kulkuneuvoja myös maaseudulla
1917 perustettiin moottoriosasto, jonka pääartikkeliksi kaavailtiin autokauppaa, koska Hankkijan koneosasto oli vakuuttunut siitä, että autot olisivat tulevaisuuden kulkuneuvoja myös maaseudulla. Hankkija saikin maahantuonti- ja yksinmyyntioikeudet Chevroletin ja General Motorsin autoihin Suomessa. Tässä vaiheessa menestys oli vaatimatonta ja edustuksesta luovuttiin myöhemmin, koska oman huoltoverkoston rakentaminen olisi tullut liian kalliiksi. 1920-luvulla myytiin saksalaisia Bussing kuorma-autoja ja sodan jälkeen mm. tšekkiläisiä Tatra ja Praga kuorama-autoja, sekä 1960-luvulla saksalaisia Krupp-kuorma-autoja.
Maataloustyökoneiden saatavuus oli heikkoa ja Hankkija perustaa oman tehtaan Malmille
Reen jalasten tekoa Malmilla 1931
Maatalouskoneiden myynti on ollut aina Hankkijalla keskeisessä roolissa, mutta oma tuotanto pääsi käyntiin, kun 1917 Hankkija perusti Hankkijan Konepajat Oy:n ja osti Malmilta korjauspajan myytyjen koneiden ja laitteiden korjausta varten. 1920 toiminta laajeni ja nimeksi tuli Maanviljelyskonetehdas Oy (MKT) ja siitä kehittyi merkittävä maatalouskoneiden ja laitteiden valmistaja, joka jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1989 saakka.
Alussa keskityttiin valmistamaan koneita, jotka voitiin tehdä puusta. Ensimmäinen vaativampi kone oli Sato-rivikylvökone, jonka valmistus alkoi 1921. Esa-puimakoneiden valmistus alkoi 1924 ja ne olivat tärkeä artikkeli siihen asti, kunnes leikkuupuimurit valtasivat markkinat 1950-luvulla.
Hankkijan puintikoneketju Oululaisten puintinäytöksessä vuonna 1924. Esa- puimakonetta pyörittää Kullervo-moottorivetäjä.
MKT-tehtaan valmistama puukaasutin eli häkäpönttö asennettuna Zetor-traktoriin
1930-luvulla MKT-tehtailla alkoi meijerilaitteiden valmistus, jossa se kohosi merkittävään asemaan. 1950 luvulle mentäessä Hankkija oli asentanut jo 770 meijerin laitteistot. Suurin osa Suomen meijereistä onkin Hankkijan koneellistamia. Juustonvalmistuskoneita -ja laitteita vietiin yli 20 maahan.
Esa viljankuivaajien valmistus alkoi 1932. Stahl Neusaat -siemenviljan lajittelijat, Vikkelä-lapiorullaäkeet ja Ville-perunannostekoneet olivat muita tehtaan valmistamia maatalouskoneita.
Toisen maailmansodan aikana MKT-tehtaat aloittivat Leena-pellavanmuokkauskoneiden valmistuksen, koska langoista oli pulaa. Pellavalankojen valmistus oli työlästä ja naisilla ei ollut tähän enää aikaa, koska he tekivät miesten työt, kun miehet olivat rintamalla. Sota-aikana valmistettiin myös Otso-puukaasuttimia traktoreihin.
Toinen maailmansota vauhdittaa traktorikauppaa
Parhaat hevoset tarvittiin sotatöissä ja traktorikauppa vilkastui. Oliver-traktorin maahantuonti aloitettiin1930-luvulla ja Deering-traktorin myynti alkoi 1939. Kun valuuttapula alkoi hellittää sodan jälkeen, niin uutuutena tuotiin maahan Massey Harris ja Aros leikkuupuimurit.
1950–1956 Massey Harris puimureiden ja traktoreiden koko edustus siirtyi Hankkijalle. 1950-luvulla Hankkija myi myös Allgaier, Porsche- ja Valmet-traktoreita. Zetor oli Hankkijan valtamerkki traktoreissa 1952–1961.
Mainoskuvassa 1957 Tanskalaisen Nordsten kylvökoneen vetäjänä Zetor-traktori.
Porche-traktoreiden ylpeitä omistajia Malmin maahantuontihuollossa 1958.
Zetor vaihtuu Massikkaan 1960-luvulla ja huoltoverkostoon panostetaan
Massey-Ferguson traktorit ja puimurit tulivat myyntiin 1961. Massey-Fergusoniin myyntiin ja huoltoon panostettiin paljon. Parhaimmillaan 1970-luvulla Hankkijalla oli 46 omaa huoltokorjaamoa, 160 huoltoautoa ja huollon piirissä 1100 työntekijää. Massikan myynti loppui 2002.
Hankkijan kiinteä huoltokorjaamo ja Union-huoltoasema Pieksämäellä 1969.
Hankkija huoltoautot hoitivat korjaustyöt maatiloilla. Massikkaa huolletaan.
Fiat – petojen sukua
Henkilöautojen kauppa lähti kunnolla käyntiin, kun Fiat autojen edustus siirtyi Hankkijalle 1962 ja Hankkija perusti Autonovo Oy:n maahantuontia varten. Suosituimmaksi malliksi nousi Fiat 600, joka teki Suomen ennätyksen autojen maahantuonnissa kun v. 1971 purettiin laivasta Helsingin Sompasaaren satamaan 3 532 ”kuussatasta”. Parhaimmillaan myynti- ja huoltopistettä oli yli 130 ja Fiatin markkinaosuus oli 18 %.
Fiat kuussatasia Helsingin maahantulovarastossa.
Kotimaisten työkonevalmistajien kanssa alkoi vahva yhteistyö
Tasaluvut olivat aina merkkitapauksia. Kahdestuhannes Velsa-traktorivaunu luovutetaan 1962.
1960-luvulla yhteistyö maatalouden työkoneita valmistavien kotimaisten tehtaiden kanssa tiivistyi. Muodostettiin ns. H-ryhmä solmimalla liikesuhteet valikoidulle ryhmälle kotimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tähän ryhmään kuuluivat mm: Juko Oy, Ylö-tehtaat Oy, Syväsen Konepaja Oy, Maaseudun Kone Oy, Kesla Oy, Velsa Oy ja Peltosalmen Konepaja Oy.
Hankkija osti Velsan 1960-luvulla ja vuonna 1974 Velsa siirtyi Valmetille. Myöhemmin Hankkija osti maatalouskoneita valmistavan Oy Juko Ltd:n 1981. Se myytiin 1992 Cormall Agro Holdingille ja edelleen 1997 Kongskildelle.
Hankkija ostaa Keskusosuuskunta Laborin1968
Suomen Maanviljelijäin Keskusosuuskunta Labor r.l. oli vuonna 1906 perustettu ruotsinkielinen maanviljelystarvikkeiden tukkukauppa ja keskusosuusliike. Hankkija osti Laborin 1968 ja se jatkoi tytäryrityksenä ja myi mm. John Deeren traktoreita, Claas-puimureita ja maatalouskoneita. Laborin varaosa- ja vaihtokonemyynti siirtyi Hankkijalle 1984 ja maatalouskonemyynti 1986.
Laborin myymälä Malmilla Helsingissä
Hankkija oli vahva myös metsä- ja rakennuskonekaupassa
Koneurakointi S. Kuittinen Oy:n Lokomo 925 harvesteri 1970-luvulta. Ostettu Hankkijalta ja edelleen töissä.
Hankkija myi ja kehitti 1970–80 luvulla metsän istutuskoneita, sekä Lokomon metsätraktoreita, harvestereita ja telakaivinkoneita. Maanrakennuskonekaupassa Hankkijalla oli 1980 luvulla vahva asema. Hankkijan raskaskoneryhmästä tuli vuonna 1988 Suomen Rakennuskone Oy.
Hankkijan tytäryhtiö Oy Farmer Ab hoiti maatalous ja metsäkoneiden vientiä lähinnä Pohjoismaihin. Vientiä hoiti myös projektivientiyhtiö Finnagro Oy, jonka toimialaa oli maataloustuotannon- ja elintarviketeollisuuden konsultointi ja rakentaminen.
Agroma Oy perustetaan tasapainottamaan bilateraalista kauppaa
Belarus-traktorin huoltoa 1970-80.
1979 perustettu Agroma Oy oli Hankkijan, Valion, TLK:n ja Munakunnan omistama yhtiö, jonka tehtäväksi oli määritelty neuvostoliittolaisten työkoneiden ja Belarus traktorin maahantuonti ja myynti Suomessa.
Yritys oli perustettu Neuvostoliiton poliittisten ja kaupallisten tahojen sekä Suomen valtiovallan ja MTK:n suosituksesta. Agroman toiminnalla haluttiin tasapainottaa maiden välistä maatalouskauppaa ja siten varmistaa suomalaisten elintarvikkeiden vientiä Neuvostoliittoon. Bilateraalinen kauppa oli pohjimmiltaan vaihtokauppaa, jossa käteistä rahaa ei tarvittu.
Valmet, Sampo-Rosenlew ja John Deere olivat aikanaan isoja edustuksia
Valmetia myytiin yksinmyyntisopimuksella 1981–1987 ja se nousi toiseksi isoksi merkiksi Massikan rinnalle. Tällöin vaihtokonekauppa siirtyi Hakas-halliverkoston hoidettavaksi ja Hankkija-yhtymän huolto- ja varaosapalvelut keskitettiin Hakas-huoltoverkostoksi.
Hankkija otti myyntiinsä Sampo-Rosenlewin puimurit 1988 ja jatkoi niiden myyntiä 2013 saakka. John Deere tuli myyntiin Hankkijalle 1992 ja edustuksesta luovuttiin 2020.
Tänään Hankkijalla on myynnissä Suomen laajin valikoima maatalouskoneita
Hankkija tuo maahan ja myy nykyisin mm. saksalaisia Claas-traktoreita, puimureita, ajosilppureita, työkoneita, kurottajia ja pyöräkuormaajia, ruotsalaisia Väderstad-maanmuokkaus- ja kylvökoneita, saksalaisia Amazone-maanmuokkauskoneita, kasvinsuojeluruiskuja ja lannoitteenlevittimiä, saksalaisia Krone-nurmenkorjuukoneita, saksalaisia Fliegl-vaunuja, tanskalaisia Skiold-mylly- ja ruokintalaitteita, hollantilaisia Trioliet-apevaunuja ja ruokintajärjestelmiä, brittiläisiä Spearhead-niittokoneita ja murskaimia, hollantilaisia Perfect-piennarmurskaimia ja kesantoleikkureita, tanskalaisia Fransgård-tie- ja metsätyölaitteita, ruotsalaisia Quicke-etukuormaajia, sekä japanilaisia Kubota-kiinteistötraktoreita.
Claas-pyörökuormaajalla nostetaan Yara-lannoitesäkkiä Väderstad-kylvölannoittimeen.
Kotimaisista konevalmistajista Hankkijan myynnissä on mm. Junkkari kylvökoneita, Palax klapikoneita, Ala-Talkkari polttolaitteita ja lumilinkoja, Weckman perävaunuja, Kronos murskaimia ja äkeitä, Stark tien- ja ympäristönhoitokoneita, Norcar pienkuormaimia, sekä Agronic lietevaunuja ja karhottimia.
Koneiden myynnistä vastaavat viisi täyden palvelun konekeskusta ja 22 varaosamyymälää. Maahantulohuolto sijaitsee Turussa ja varaosien keskusvarasto Hyvinkäällä. Varaosia on saatavilla kattavasti myös hankkija.fi verkkokaupasta. Hankkijalla on viisi omaa huoltokorjaamoa ja yli 80 sopimushuoltajan verkosto.
