Hankkijan historian merkkipaaluja

Hankkijalle on kautta sen 110 vuotisen historian ajan ollut tyypillistä ennakkoluuloton ja rohkea toiminta suomalaisen maaseudun hyväksi. Hankkija on aina ollut myös konstailematon ja laadukas kauppapaikka myös kaupunkilaisille

1905

Vuosisadan vaihteessa elettiin aikoja, jolloin osuustoiminta rantautui Suomeen ja se havaittiin tehokkaaksi ja asiakaslähtöiseksi tavaksi palvelujen ja tuotteiden hankkimiseksi. Vuonna 1905 Keskusosuusliike Hankkija perustettiin maanviljelijöiden omistamien osuuskuntien hankintayhtiöksi. Hankkijan pääkonttori perustettiin Helsinkiin Nikolain­katu 13:een, joka muuttui Suomen itsenäistyttyä Snellmanin­kaduksi. Hankkijan ensimmäinen varasto tuli Malmille Helsinkiin.

1906

Toiminta lähti pian käyntiin ja Kuopion maatalousnäyttelyssä oli jo Hankkijalla osasto, jossa oli täydellinen toimiva mallimeijeri koneistoineen. Tästä alkoi Hankkijan elintarviketeollisuuden koneistaminen.

1908

Ensimmäiset myyntikonttorit perustettiin Viipuriin ja Kuopioon. Seuraavat konttorit tulivat Tampereelle, Poriin ja Turkuun. Nykyisin aluekonttoreita ei ole lainkaan, vaan on vain yksi pääkonttori ja 52 myymälää.

1910

Hankkijan tehtäväksi annettiin heti alussa laittaa Suomen viljasiemenkauppa kuntoon. Sata vuotta sitten siemenkauppa oli epäluotettavaa, koska myydyn siemenen laatu selvisi vasta kylvön jälkeen ja sato vasta seuraavana syksynä. Tähän tehtävään Hankkija perusti siementarkastamon 1910 ja se ottikin tunnuslauseekseen: Tutkittu - Tarkastettu - Taattu. Näistä kolmesta sanasta juontaa Hankkijan alkuaikojen liikemerkin kolme hakasta. Kun lainsäädäntö kehittyi, niin siementarkastustehtävää ryhtyi hoitamaan Valtion siementarkastuslaitos. Laitos kulkee nykyisin nimellä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira - siementarkastusyksikkö.

Kun siementarkastus oli saatu kuntoon, niin Hankkija perusti kasvinjalostuslaitoksen Hattulaan Ellilän kartanoon 1913. Pian se siirtyi Vantaalle nykyiseen Tammistoon, silloiseen Rosendahlin kartanoon ja sieltä edelleen Tuusulaan Anttilan koetilalle. Toimintansa aikana laitos jalosti yli 100 uutta viljelyskasvi-lajiketta ja parhaimmillaan noin 40 % Suomen pelloista kylvettiin Hankkijan lajikkeilla. Esimerkiksi 1975 Hankkijan kasvinjalostus jalosti Tuusulassa Anttilan koetilalla perunalajikkeen Hankkijan Timon, joka on edelleen Suomen myydyin varhaisperuna. Nykyään Hankkijan kaupallista kasvinjalostustyötä jatkaa Suomessa Boreal Kasvinjalostus Oy, jonka osakas Hankkija edelleen on.

1916

Sähkö oli uutta teknologiaa ja myös maaseudun asukkaat halusivat hyödyntää sitä. Hankkija ryhtyi hoitamaan asiaa. Ensimmäinen sähkölaitos rakennettiin Jyllinkoskelle 1912 ja Hankkija perusti sähköosaston 1916. Hankkija rakensi 200 vesivoimalaitosta ja veti lukemattomia sähkölinjoja Suomen maaseudulle. Hankkija oli 1950 – 70 luvuilla Suomen suurin sähköurakoitsija.

1917

Maaseudun koneellistuminen alkoi ja Suomen ensimmäinen traktori, amerikkalainen Allwork, tuotiin maahan Hankkijan toimesta 1917. Vuotta myöhemmin Hankkijan asiantuntijoiden ja Turun Rautateollisuus yhtiön yhteistyönä syntyi ensimmäinen suomalainen traktori - Kullervo-moottorivetäjä. Aika pian päätettiin kuitenkin keskittyä hyviin tuontiedustuksiin.

1918

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuontitavaroiden saannissa oli ongelmia ja siksi Hankkija perusti omat ostokonttorit Berliiniin ja New Yorkiin tehostamaan tuontitavaroiden hankintaa. Toimistot suljettiin muutaman vuoden kuluttua, kun tavaravirrat alkoivat taas kulkea normaalisti.

1919

Hankkijan pääkonttori siirtyi omaan Salomonkatu 1 kiinteistöön 1919. Helsingin katukuvaan muodostui maamerkki ja käsite ”Hankkijan Talo”. Tässä toimittiin vuoteen 1976 saakka, jolloin pääkonttori siirtyi uuteen Oulunkylään rakennettuun toimintakeskukseen. Kiinteistö myytiin Altialle ja nykyisin siinä toimii mm. Suomen suurin Alko. Hankkijan pääkonttori sijaitsee nykyisin Hyvinkäällä.

1920

1920-luvulla Suomen maanviljelyskoneteollisuus oli vielä alkutekijöissään ja Hankkija päätti panostaa toimialaan. Hankkijan maatalouskonetehdas eli MKT -tehdas Oy aloitti toimintansa Malmilla 1920. Se valmisti aluksi maanmuokkauskoneita. Tehtaan tunnetuin tuote oli kuitenkin ESA -puimakoneet, joita valmistettiin yli 20 vuoden ajan. 1950-luvulta lähtien MKT -tehtaat keskittyi meijeri- ja elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Suurin osa Suomen meijereistä on Hankkijan koneellistamia. Juustonvalmistuskoneita -ja laitteita vietiin yli 20 maahan. Myös maatiloilla maidon käsittelyyn tarvittavat tankit ja jäähdytyslaitteet sekä maidon keräilyn tankkiautot olivat tehtaan tärkeitä tuotteita.

1920

Saadakseen laadukasta viljansiementä Hankkija perusti 1912 siementen sopimusviljelytoiminnan, jossa viljelijät lisäysviljelivät Hankkijan jalostustoiminnan lajikkeita. Siementen puhdistamiseen ja pakkaamiseen perustettiin Hankkijan siemenkeskus Tampereelle 1920. Tänään Hankkija jalostaa ja pakkaa siemeniä Hyvinkään ja Alastaron siemenkeskuksissa.

1925

Halkokauppaa varten oli perustettu oma laivasto 1917. Siihen kuului parhaimmillaan parikymmentä laivaa ja lotjaa. Alun perin tavoitteena oli laajentua myös Pietarin markkinoille, mutta ne kariutuivat 1917 Venäjän vallankumoukseen. 1920-luvulla Halkoja tarvittiin energiapulasta kärsivässä maassa ja Hankkija oli kova pelaaja Viipurin halkokaupassa. Nykyisin Hankkija on merkittävä puupelletti- ja polttoöljykauppias.

1926

Kotieläintuotannon rajoittavana tekijänä oli usein energia- tai valkuaisköyhä rehu. Hankkijan rehuteollisuus alkoi 1926, kun Malmille perustettiin rehusekoittamo. Tämän jälkeen rehutehtaita rakennettiin 1951 Kolppiin, 1955 Korialle, 1959 Turkuun ja 1977 Seinäjoelle. Hankkija on edelleen Suomen johtava eläinten rehujen valmistaja. Rehuja valmistettiin Suomen Rehu -brändin alla vuoteen 2018, jonka jälkeen myös rehuteollisuus siirtyi Hankkijan brändin alle.

1950

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan Massey-Harris - leikkuupuimurin 1950. Sittemmin Massey-Harris ja Harry Ferguson perustivat Massey-Ferguson –yhtiön. Vuoteen 1980 mennessä Hankkija oli myynyt yhteensä yli 15 000 MF puimuria. Tänään Hankkija on markkinajohtaja Claas -leikkuupuimureiden edustuksella.

Traktorikauppa vauhdittui, kun sotien jälkeen tuontikauppa avautui ja Hankkija otti Zetor traktorit edustukseensa. Vuosien 1952 – 61 aikana myytiin yli 11 000 Zetoria. Tämän ajan Zetor-traktoreita voi löytää mm. Helsinkiläisestä Zetor-ravintolasta.

1952

Hankkijan sähköosasto teki Helsingin olympiastadionin sähkötyöt ja kisat vietettiin 1952. Muita merkittäviä sähkötöitä olivat Finlandiatalo 1971 ja Loviisan ydinvoimala 1972. Hankkija hoiti myös lukuisien öljynporauslauttojen sähköistykset.

1961

Massey-Ferguson traktorit tulivat Hankkijalle ja Massikan myynti lähti nousukiitoon. Vuosina 1961 – 80 myytiin yhteensä 47 000 MF- traktoria. Samalla vahvistettiin voimakkaasti koneiden huoltopalveluja. Nykyisin Hankkijan traktorimerkki on Claas.

1962

Hankkijan sai Fiat -autojen edustuksen ja autokauppaa hoitamaan perustettiin tytäryhtiö Autonovo Oy. Suosituimmaksi malliksi nousi Fiat 600, joka teki Suomen ennätyksen autojen maahantuonnissa kun v. 1971 purettiin laivasta Helsingin Sompasaaren satamaan 3 532 ”kuussatasta”. Parhaimmillaan Fiatin markkinaosuus oli 18 %.

Yhteistyö maatalouden työkoneita valmistavien kotimaisten tehtaiden kanssa tiivistyi. Muodostettiin ns. H-ryhmä solmimalla liikesuhteet valikoidulle ryhmälle kotimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tähän ryhmään kuuluivat mm.: Juko Oy, Ylö-tehtaat, Syväsen Konepaja, Maaseudun Kone, Kesla, Velsa ja Peltosalmen Konepaja.

1966

Viljakauppaa tehostettiin. Uudet viljalaitokset rakennettiin Hämeenlinnaan, Porvooseen ja Orimattilaan. Vuonna 1975 aloitettiin viljelysopimusten teko leipä- ja rehuviljasta. 1980-luvun alussa Hankkijan markkinaosuus viljakaupassa oli jo 30 %. Vuonna 1984 Hankkijalla oli 150 omaa viljan vastaanottopistettä sekä vuokra- ja yhteisvarastoja niin, että vastaanottokykyä oli yhteensä 250 milj. kilolle. Viljakaupalla on edelleen merkittävä rooli Hankkijan liiketoiminnassa.

1967

Oy Union-Öljy Ab:sta tuli Hankkijan tytäryhtiö, kun yhtiön osake-enemmistön siirtyi Hankkijan omistukseen 1967. Hankkijan ehkä tunnetuimmat huoltoasemat olivat Eläintarhan Union Helsingissä & Kalmarin Union Saarijärjellä. Nykyisin Unionin huoltoasemat ovat osa Neste-huoltoasemaketjua. Hankkija on edelleen merkittävä polttoöljykauppias maatiloille ja omakotitalouksille.

1968

Keskusosuuskunnat Labor ja Hankkija tekevät yhteistyösopimukseen 1968, jolloin ruotsinkielisten asiakkaitten palvelut paranivat. Lisäksi Labor toi mukanaan hyviä kone-edustuksia. Mm. John Deeren edustus siirtyi ajan myötä Hankkijalle. Sopimuksen myötä Hankkijan omistukseen siirtyi myös Oy Agroma Ab:n osakekannan pääosa.

1970

Hankkijan lippalakki on Hankkijan mainospäähine, josta yleisyytensä takia tuli eräänlainen maaseudun miehen tunnus 1970-luvulla. Hankkijan lippalakin valmistaja on aina ollut Ilmajokelainen Keskimäen neulomo. Sitä annettiin kaupantekijäisinä, jaettiin maatalousnäyttelyissä ja muissa yleisötilaisuuksissa, käytettiin oman henkilökunnan riennoissa ja huoltomiesten työlakkina. Lakkeja jaettiin kymmeniä tuhansia. Päähineestä valmistetaan nykyisin piraattikopiota ja aidot lakit ovat himoittuja keräilykohteita.

1972

Metsien lannoitus yleistyy ja levitystä hoidetaan lentokoneilla. Hankkija ryhtyi myymään mm. Piper Cherokee lentokoneita

1976

Uusi valtakunnallinen toimintakeskus valmistui Helsingin Oulunkylään. Keskuksen muodostivat Hankkija-Yhtymän pääkonttori, tietokoneohjattu automaattinen keskusvarasto, tietokonekeskus, huoltokeskus ja Union huoltoasema.

1976

Hankkija rakensi Oulunkylään Euroopan suurimman tekojääradan 1976. Jäähdytyslaitteiston rakentamisessa hyödynnettiin osaamista jota oli kertynyt mm. maidonjalostusteollisuuden rakentamisessa.

1983

Tuottajain Rypsi Oy:n rakentaminen Kouvolaan varmisti Suomalaisten maanviljelijöiden öljykasvituotannon kehittämismahdollisuuksia. Oman öljynpuristamon rakentaminen vahvisti myös Hankkijan otetta rehutoimialalla, koska sivutuotteena syntyvästä rypsirouheesta saatiin laadukasta valkuaisrehua karjalle.

1985

Hankkija- Yhtymästä tulee merkittävä tekijä rakennusteollisuudessa 1985, kun Hankkija-Yhtymä ostaa Suomen siihenastisesti suurimmassa yrityskaupassa Puolimatka-Yhtymän. Puolimatka rakentaa niin Suomessa kuin Neuvostolitossakin.

1987

Hankkija on aina pyrkinyt olemaan Suomalaisen viljelijän asialla ja ongelmat on joskus ratkaistu poikkeuksellisellakin tavalla. Kesällä 1987 oli Suomessa huono sää ja siemenviljaa ei saatu riittävästi seuraavan kevään kylvöihin. Uutta ja satoisaa Hankkijan jalostamaa kauralajiketta Virmaa oli kuitenkin Hankkijan Kasvinjalostuslaitoksella 60 000 kg. Kantasiemenet pakattiin lokakuussa Finnairin DC kymppiin ja lennätettiin Uuteen Seelantiin, koska siellä oli kevät. Wrightson Seedsin sopimusviljelijät kylvivät Hankkijan kaurat ja puolen vuoden päästä Suomeen laivattiin takaisin 1,2 miljoonaa kiloa siementä ja viljelijät saivat kylvönsä tehtyä.

1988

Keskenään kilpailevien Hankkijan ja SOK:n maatalouskaupat yhdistyvät 1988 ja perustetaan tasaomisteinen yhteisyritys Hankkija- Maatalous Oy.

Hankkija-Maatalous Oy:n emoyhtiöstä Hankkija-Yhtymästä tuli Novera-Yhtymä Oy 1990. Novera-Yhtymän toiminta päättyi rahoituskriisiin 3.7.1992. Alkuperäinen Hankkija jatkoi kuitenkin toimintansa Hankkija-Maatalous Oy:n muodossa ja SOK:n 100 prosenttisesti omistamana. Hankkija jää yrityksen nimeen, mutta markkinointibrändiksi tulee Agrimarket.

1994

Multasormesta tuli puutarhakaupan brändi ja siitä kasvaa nopeasti Suomen suurin ja tunnetuin puutarhakauppa.

2016

SOK myi Hankkija-Maatalous Oy:n osake-enemmistön 60 t Tanskalaiselle maatalousalan toimijalle Danish Agrolle 2013 ja yhtiö pääsi mukaan ison kansainvälisen toimijan verkostoon. 2013 Hankkija-Maatalous Oy:n nimi lyheni perinteitä kunnioittaen Hankkija Oy:ksi.

2016 Legendaarinen Hankkija palasi markkinointibrändiksi kaikkien suomalaisten iloksi. Agrimarketista ja Multasormesta tuli Hankkija. Samana vuonna Danish Agro osti myös loput Hankkijan osakkeista.