Fiksu-ilmastorehut olivat mukana juuston ilmastovaikutuksiin keskittyneessä pilotissa
Ihmiskunnan ravinnontuotanto entistä vähäpäästöisemmin on elintarvikesektorin yhteinen haaste
Suomen hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. EU:ssa vastaava tavoite on asetettu vuoteen 2050. Globaalista kasvihuonekaasutuotannosta noin 30 % on peräisin ruoantuotantoketjusta ja 17 % kotieläintuotannosta. Pariisin ilmastosopimuksessa on päätetty tavoitella ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen. Laskelmien mukaan se edellyttäisi kotieläinten metaanintuotannon alentamista vuoden 2010 tasosta 11–30 % vuoteen 2025 ja 24–47 % vuoteen 2050 mennessä, skenaariosta riippuen.
Innovatiiviset Fiksu‑täydennysrehut on kehitetty tukemaan maidontuotannon ilmastovaikutuksiin liittyvien tekijöiden hallintaa
Maidontuotantoketjun ilmastovaikutuksia lisää lehmien pötsin tuottama metaanikaasu. Pötsimikrobien avulla märehtijät pystyvät hyödyntämään ihmisravinnoksi kelpaamatonta kuitupitoista rehua, kuten nurmea, ja muuttamaan sen ravintorikkaiksi eläintuotteiksi. Sivutuotteena syntyy kuitenkin metaania.
Kotieläinten jalostus- ja ruokintatutkimus Suomessa ja maailmalla etsii keinoja märehtijöiden metaanintuotannon vähentämiseen. Kuusamon Juusto yhdessä Hankkijan ja maidontuottajien kanssa pyrki innovaatiopilotissa vähentämään konkreettisesti maidontuotannosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Pilotissa käytettiin Hankkijan innovatiivisia Fiksu-rehuja, joiden avulla tuotettiin maitoa, jonka tuotannossa metaanipäästöjen määrän havaittiin pilotissa olevan noin 15 % alhaisempi verrattuna vertailuruokintaan. Maitoa käytettiin Parempi-juustoviipaleiden valmistamiseen.
Tämä edustaa konkreettista yhteistyötä tuotantoketjun kehittämiseksi tutkimustiedon pohjalta yhdessä tuottajien kanssa. Pilotti ei ratkaissut kaikkia juuston tuotantoon liittyviä ympäristöhaasteita, mutta se osoittaa, että tutkimukseen perustuvilla ratkaisuilla voidaan kehittää maidontuotantoa ilmastonäkökulma huomioiden.
Luonnosta jalostetuilla rehuinnovaatioilla ja rypsipuristeella edullinen vaikutus ympäristöjalanjälkeen
Tärkeinä osina Fiksu-täydennysrehuja ovat Hankkijan kehittämät sekä patentoimat luonnosta jalostetut Progres® ja Progut® -rehuinnovaatiot ja rypsipuriste, jonka vaikutuksia metaanin vähentämiseen on tutkittu Luonnonvarakeskus Luken ja Hankkijan yhteiskokeessa sekä Helsingin Yliopiston tutkimuksessa. Tutkimuksissa rypsipuristetta sisältävällä ruokinnalla metaanin tuotanto maitolitraa kohden oli 15–20 % alhaisempi kuin verrokkiruokinnalla (Bayat ym. 2022, Halmemies-Beauchet-Filleau ym. 2019).
Hankkijan patentoima rehuinnovaatio Progut on erittäin tehokas hydrolyysikäsittelyllä valmistettu hiivavalmiste, jonka on tutkimuksissa todettu lisäävän pötsimikrobien lukumäärää ja aktiivisuutta (Kettunen ym. 2016). Tutkimuksissa Progut on nostanut maitotuotosta keskimäärin 1,5 l /lehmä/päivä. Progutin teho säilyy todennetusti läpi lypsykauden. Progut on myös tutkimuksissa laskenut lehmien maidon solupitoisuutta, tukien mahdollisesti siten myös aikuisten lehmien kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. (Gaffney ym. 2014)
Patentoitu Progres puolestaan on kotimainen patentoitu mäntyöljyvalmiste. Progres on tutkimuksissa nostanut pötsimikrobien propionihapon tuotantoa (Kettunen ym. 2019). Propionihappo on tärkein verensokerin lähtöaine. Ruokintakokeessa Progres yhdessä Progutin kanssa onkin vähentänyt herutuskaudella vanhempien lehmien laihtumista ja energiavajetta sekä nostanut erityisesti ensikoiden maitotuotosta (Frantzi ym. 2018).
Konkreettisia tekoja kohti vastuullisempaa tuotantoketjua
Kuusamon Osuusmeijerin ja Hankkijan yhteistyö oli tärkeä askel kohti vastuullisempaa tuotantoketjua, vaikka kyseessä oli ainoastaan kolme tuotetta. Pohjoisen maitotilat ovat merkittävässä roolissa, ja tämä oli esimerkki arvon tuottamisesta koko elintarvikeketjulle. Juuston kuluttajille tarjoutui mahdollisuus tehdä vastuullisempia valintoja, toteaa Sami Syrjälä, kaupallinen johtaja, Kuusamon Juusto.
Hankkijan patentoidut rehuinnovaatiot ja vahva tutkimustietoon perustuva ruokintaosaaminen hyödyttävät sekä eläimiä että ympäristöä. Tämän hankkeen myötä hyödyt saatiin tuotua näkyväksi koko elintarvikeketjun yhteistyöllä aina kuluttajille asti, kertoo Teemu Seppälä, nauta- ja erikoisrehujen osastopäällikkö, Hankkija.
Kotieläintilojen hyvinvointi ja menestyminen on ensiarvoisen tärkeää
Pilottituotteiden jälkeenkin työ ilmastoystävällisemmän tuottamisen parissa jatkuu. Meille Hankkijalla ei riitä, että tuotamme tehtaissamme rehuja, vaan teemme sen niin hyvin kuin osaamme, ammattitaidolla ja intohimolla. Suomen johtavana rehuvalmistajana ja kansainvälisenä toimijana meille on tärkeää, että asiakaslupauksemme näkyvät teoissamme jokaisena päivänä. Lupauksemme ydin on kehittää osaamistamme, toimia luotettavana kumppanina ja toimia vastuullisuuteen liittyvien periaatteidemme mukaisesti.
Artikkelissa kuvatut havainnot perustuvat pilottihankkeeseen ja tutkimuksiin. Tulokset voivat vaihdella tuotanto‑olosuhteiden ja tilakohtaisten tekijöiden mukaan.
Tutkimusviitteet
Bayat et al. 2022. Evaluating the effects of high-oil rapeseed cake or natural additives on methane emissions and performance of dairy cows. Journal of Dairy Science 105:1211-1224.
Frantzi, M., Vuorenmaa, J., Hissa, P., & Gerard, C. (2018). Metsä- ja panimoteollisuuden sivuvirrasta kehitettyjen rehuvalmisteiden vaikutus lypsylehmien maitotuotokseen ja kuntoluokkaan lypsykauden alussa. Posteri, Maataloustieteen päivät 2018.
Gaffney, D., Sheehy, M., Vuorenmaa, J., & Fahey, A. (2014). The effect of supplementing dairy cows with a hydrolyzed yeast product (ProgutRumen) on milk production and somatic cell scores (Abstract). In: Journal of Animal Science. Vol. 92, E-Suppl. 2/Journal of Dairy Science. Vol. 97, E-Suppl., 789.
Halmemies-Beauchet-Filleau et al 2019. Rapeseed lipids to decrease saturated fatty acids in milk and ruminal methane emissions of dairy cows. in Udén et al (eds) , Proceedings of the 10th Nordic Feed Science Conference. Rapport Sveriges lantbruksuniversitet Institutionen för husdjurens utfodring och vård, no. 302, Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), pp. 69-73, Nordic Feed Science Conference, Uppsala, Sweden, 11/06/2019 .
Kettunen, H., Frantzi, M., Vuorenmaa, J., Breves, G., & Eger, M. (2019). Resin acid composition (Progres) increases propionate and butyrate production in a Rumen Simulation Technique (RUSITEC) model. At: XIIIth International Symposium on Ruminant Physiology (ISRP 2019), Leipzig, Germany, 3-6 September 2019. (Poster)
Kettunen, H., Vuorenmaa, J., Gaffney, D., & Apajalahti, J. (2016). Yeast hydrolysate product enhances ruminal fermentation in vitro. Journal of Applied Animal Nutrition, Vol. 4, e1, p. 1-7.
Liittyvät tuotteet
