Yhteistyötä ja kapulanvaihtoa

Teksti ja kuvat: HEIKKI IKÄVALKO, Hankkija Oy

Kuvassa etualalla Maitotaipale Oy:n Mikko Lihavainen ja Titta Pehkonen, taempana ruokinta-asiantuntijat Jonna Koskinen ja Markku Komulainen.
Kuvassa etualalla Maito - taipale Oy:n Mikko Lihavainen ja Titta Pehkonen, taempana ruokinta-asiantuntijat Jonna Koskinen ja Markku Komulainen.

Yrittäjäpariskunta Titta Pehkonen ja Mikko Lihavainen luotsaavat 152 lehmän ja kolmen lypsyrobotin karjaa luottavaisena eteenpäin.

VUONNA 2017 PERUSTETUSSA MAITOTAIPALE OY:SSÄ on investoitu tuotantoon ja helppohoitoisuuteen. Tilaa pyöritetään pääasiassa yrittäjäpariskunnan voimin. Tekeminen on omissa käsissä ja keskittyy maidontuotantoon täysipainoisesti.
Vierailimme tilalla tammikuussa kolmen hankkijalaisen voimin. Keväällä vapaaherraksi jäävä, tilan pitkäaikainen yhteistyökumppani, ruokinta-asiantuntija Markku Komulainen sekä hänen seuraajansa Jonna Koskinen toteuttivat tilalla ”kapulan vaihdon”. Toimittajaksi mukaan tekeytyi Etelä-Suomen myyntipäällikkö Heikki Ikävalko.

PALKITTUJA HUIPPUTUOTOKSIA

Kolmannes lypsyssä olevista lehmistä on ylittänyt 50 000 maitokilon elinikäistuotoksen.
Kolmannes lypsyssä olevista lehmistä on ylittänyt 50 000 maitokilon elinikäistuotoksen.

Saapuessamme navetan edustalle vastassa oli Lelyn
”ennätyslehmä”, jonka kylkeen kiinnitetystä laatasta selvisi, että tällä tilalla robotit ovat saavuttaneet 900 000 litran vuotuisen maitotuotoksen. Käteltyämme isäntäpariskunnan pääsimme tautisulusta vaatteiden vaihdon jälkeen navetan toimistoon, jonka seinät olivat täynnä kunniakirjoja kestävistä lehmistä. Tällä hetkellä kolmannes navetan lehmistä on yli 50-tuhatta maitokiloa lypsäneitä ja löytyypä lypsystä 5 kpl 100-tonnareitakin.
– Tavoitteenamme on mahdollisimman pitkäikäiset lehmät, karjan keskipoikimakerta on nyt 3,5, toteaa Titta-emäntä.
– Tällä hetkellä robottien keskimääräinen maitomäärä on 44 kiloa lehmää kohden päivässä ja robotteja on kaik-kiaan kolme. Karjan lypsämä vuotuinen meijerimaitomäärä oli jo lähes 1,8 miljoonaa litraa, kertoo Mikko ja lisää, että houkutusväkirehuna käytössä on nyt Auto-Krossi IV.
Kysymykseen miten hyvät tulokset on saatu aikaan, Mikko vastaa, että yksittäisenä tekijänä pelkkä laadukas houkutusväkirehu ei riitä vaan onnistuminen on kiinni myös kotoisten rehujen laadusta. Niissä pitää onnistua ja vasta sitten houkutusväkirehun ominaisuudet tulevat esiin.
Titta kertoo, että taloudellisilla tekijöillä on myös suuri vaikutus.
– Kannattavuutta seurataan säännöllisesti, jotta pysytään kärryillä kuinka kulloinkin menee ja mitä muutoksia tarvitaan. Pariskunta toivoo Hankkijan kehittävän palveluitaan, joissa kaikki tuotannon vaiheet huomioidaan. Nurmiseoksien valinta, lannoitukset, kasvinsuojelu sekä ruokinta ja rehut tulisi olla kokonaisuutena suunnittelussa ja ratkai-suehdotuksissa mukana.
– Usein tilalla ollaan sokeita muutostarpeille ja ulkopuolisen silmin on helpompi nähdä mitä pitää ajatella toisin ja mitä muutetaan, Mikko toteaa ja jatkaa, että jälkiviisaus ei näissä hommissa auta vaan muutosehdotukset pitää tulla etukäteen ja se on sitä yhteistyötä jollaista kumppaneiltamme odotetaan. Ruokinta-asiantuntija Markku vahvistaa, että Hankkijalta löytyy koko rehu- ja ruokintakokonaisuuteen osaavat henkilöt ja yhteinen pohdinta tilan tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, Hankkija haluaa olla tässä edelläkävijä.

YHTEISTYÖTÄ JA ”KAPULAN” VAIHTOA

Hankkijan uudet maitotiloille tarjot-tavat palvelut Muutos-Mustikki, Tulos-Tuulikki ja Online-Onnikki

Hankkijan uudet maitotiloille tarjottavat palvelut Muutos-Mustikki, Tulos-Tuulikki ja Online-Onnikki saavat Titalta ja Mikolta ”ison peukun”. Ruokinta-asiantuntija Jonna Koskinen lupaa startata Online-Onnikin tilalla käyntiin viipymättä.
– Tässä saatte yhden lisäsilmäparin mukaan seurantaan ja tavoitteellisten muutosten hallintaan, toteaa Jonna. Lisäksi voimme tarkistaa Tulos-Tuulikki palvelumme avulla taloudellisuuden, ruokinnan tasapainon ja päättää välitarkastelun ajankohdan, jolloin selvitetään ovatko asetetut tavoitteet jo saavutettu ja mitä pitää tehdä vielä toisin.






Lopuksi seurueemme pääsee tutustumaan itse navettaan. Lehmät makaavat hiekkapedeissään, osa syö, mutta kaikki tuntuvat rauhallisilta ja tyytyväisiltä. Kysyttäessä hiekkaparsien toimivuudesta pariskunta vastaa kuin yhdestä suusta, että hoitajat ja lehmät ovat erittäin tyytyväisiä, valinta on onnistunut.

Kiitos Titta ja Mikko mukavasta tapaamisesta – kapula on nyt vaihdettu ja yhteistyö jatkuu kohti uusia tavoitteita
– hienoa, että saamme olla mukana!