Euro-Bull paransi sonnien kasvua kannattavasti
Ab Euro-Bull Oy:n yrittäjänä toimivat Samuel Ingves ja Marcus Teir. Samuel Ingves kertoo, että loppukasvattamossa on 1700 yli puolivuotiasta sonnia. Pääosa sonneista on maitorotuisia ja noin 25 prosenttia liharoturisteytyksiä. Kasvattamo aloitti toimintansa 2017. Vasikoita tulee viidestä tai kuudesta välikasvattamosta.
Kasvattamorakennus on helppohoitoinen ja pitkälle automatisoitu. Siellä työskentelee kaksi työntekijää kahdessa vuorossa. Sonneilla on ritiläpohjaiset, kumimatoilla varustetut karsinat. Neljän karsinarivin välissä kulkee kaksi mattoruokkijalinjaa. Eläimet ovat kahdessa osastossa, joiden keskellä on rehustamo. Rakennuksen kokonaispituus on 230 metriä.
Mattoruokkija jakaa seosrehun sonneille viisi kertaa päivässä. Rehu sekoitetaan kahdessa automaattisesti toimivassa kiinteässä apesekoittimessa. Säilörehu puretaan sekoittimeen 60 kuution syöttöpöydiltä, joihin mahtuvat isot 1000-2000 kilon pyöröpaalit. Seokseen pumpataan myös perunarehua, joka tulee pääosin paikalliselta Öströmin perunatehtaalta. Perunarehu tuo seokseen kosteutta. Pystysiiloista lisätään mureista, energiapitoista Viljavahva-viljakomponenttia ja Kasvukivennäistä. Ruokintajärjestelmä säätää automaattisesti väkirehuannostukset oikeiksi suhteessa säilörehuannokseen.
Kohti parempia kasvuja
Hankkijan ruokinta-asiantuntija Felix Karlström tekee sonnien ruokintasuunnitelmat. Keväällä 2025 hän ehdotti, että Primo Kasvatus 2 -täydennysrehu vaihdettaisiin energiapitoisempaan Viljavahva-rehuun ja laadukkaaseen Kasvukivennäiseen. Energian, tärkkelyksen ja OIV-valkuaisen saanti paranisi. Karlström laski, että silloisella lihan hinnalla investointi vahvempaan ruokintaan kannattaa, jos sonnien nettokasvu nousee 22 g/päivä.
Samuel Ingves kertoo, että ruokinnan muutos näyttää tuottavan toivotun tuloksen. Ennen muutosta nettokasvut olivat 610-630 g/pv, ja ne ovat kivunneet ylöspäin jo yli 50 g. Viimeisin 46 sonnin erä kasvoi 705 g/pv. Ruokinnan muutoksen tuottoa on lisäksi parantanut lihan hinnan nousu. Sonnien kasvatusaika on reilu vuosi, joten vasta keväällä nähdään tuloksia sonneilta, jotka ovat syöneet uutta seosta koko ajan. Oma osuutensa hyviin kasvutuloksiin on myös hyvällä säilörehun laadulla sekä sillä, että vasikat ovat olleet hyviä.
Hyvä säilörehu on tärkeä kannattavuustekijä. Ingves ja Teir korjaavat nurmirehua yhteensä 840 hehtaarilta. Osa pelloista on omia ja osa vuokrattuja. Kristiinankaupungin rannikkoseudulla pellot ovat pieniä ja kaukana, joten ainoastaan nurmirehu on järkevää viljellä itse. Nurmista korjataan kaksi tai kolme satoa kesän aikana. Rehu on riittänyt hyvin kolmen navetan eläimille.
Naudanlihantuotanto on yritystoimintaa
Ab Euro-Bull Oy:n omistajat ovat erikoistuneita naudanlihan tuottajia. Yhteisyrityksen lisäksi heillä molemmilla on omat tilat lähikylissä. Ingvesillä on 550 pihvirotuista sonnia kuivikepohjaisessa kasvattamossa Skaftungissa ja Teirillä saman verran pihvihiehoja Härkmerissä. Molemmilla tiloilla toimii yrittäjän lisäksi kaksi työntekijää. Karjatiloilla työtä ja kiirettä riittää ympäri vuoden. Haastattelupäivänä Marcus Teir korjasi pakkasen rikkomaa vesilinjaa omassa navetassaan.
Naudanlihasta on ollut pulaa kuluneen talven aikana. Sitä tuotetaan Suomessa huomattavasti vähemmän kuin kulutetaan. Vähittäiskauppojen hyllyt ovat tyhjentyneet, ja naudan jauhelihan kuluttajahinta noussut useita euroja kilolta. Samuel Ingves kertoo, että vain pieni osa naudanlihan hinnannoususta on siirtynyt tuottajalle asti. Naudanlihan tuottajahinta Suomessa on selvästi alhaisempi kuin EU:n keskihinta, vaikka tuotantokustannukset ovat täällä korkeammat.
Naudanlihan tuottajat toivoisivat reilumpaa tulonjakoa lihantuotantoketjussa, jotta yritysten toiminnan jatkuminen ja tulevaisuuden investoinnit voitaisiin turvata. Kotimainen naudanlihantuotanto on tärkeä osa kansallista huoltovarmuutta.