Maito Farmareilla haetaan talousoptimia, Kultakivennäinen vakuuttaa

– Ruokinta on niin oleellinen osa maitotuotoksen takana, että siinä pienillä asioilla saadaan tehtyä vaikutus, sanoo Maito Farmarit Oy:n Tuomas Simola. Häntä kiinnostaa erityisesti taloudellinen optimi, eli millä hankinnoilla ja kuluilla saadaan tehtyä tulosta.

Maito Farmarit Oy on 300 lehmän maitotila Orimattilan Artjärvellä. Tilan toiminta on järjestelty normaalista poikkeavalla tavalla: osakeyhtiön harteilla on vain lypsylehmänavetta ja sen toiminnot. Osakeyhtiön navettaan ostetaan kaikki tuotantopanokset ulkopuolelta, säilörehusta lähtien. Tämän ansiosta osakeyhtiön puheenjohtajana toimiva Tuomas Simola tuntuu olevan erittäin hyvällä näköalapaikalla panosten vaikutuksesta tuotokseen ja tuloihin.

Maidot meijeriin ja sorkat kuntoon

– Tämän vuoden teemana meillä on ollut, että kaikki meijerikelpoinen maito menisi meijeriin. Nyt meijerimaidon osuus on jo noin 96 %, kertoo Tuomas Simola. Vain meijeriin myytävällä maidolla tehdään tulosta Maito Farmareiden toiminnassa.

Meijerimaidon määrä on tilalla noussut, kun sitä ei enää päädy erotteluun ja eläinlääkärikuluja on myös ollut vähemmän. Kehityksen takana on monikin asia, mutta ruokinnassa tehtiin kolme muutosta alkuvuodesta 2025, joilla Tuomaksen mielestä on ollut vaikutusta:

1. Lypsylehmien kivennäinen vaihdettiin Kultakivennäinen Lypsyyn.
2. Houkutusrehuksi otettiin Auto-Houkutus
3. Mäski otettiin takaisin osaksi seosruokintaa

– Vaikka kesällä 2025 oli yli 40 päivän helleputki, hellekaudesta mentiin aikaisempia kesiä helpommalla yli ja lehmät ovat liikkunet hyvin, Tuomas sanoo. Maidon solupitoisuus pysyivät hyvin hallussa haastavasta kesästä huolimatta, ja tämä auttoi huomattavasti meijerimaidon osuuden kasvattamisessa.

Tuomas kertoo, että Kultakivennäinen Lypsy investointiin lypsylehmien kivennäiseksi, sillä sorkkien kestoa pidettiin tilalla ensiarvoisen tärkeänä kehitettävänä asiana. – Sorkat olivat etusijalla valinnassa. Työ helpottuu niin paljon, kun kävelevät kunnolla, Tuomas Simola sanoo.

Mikä tilanne on nyt 10 kuukautta Kultakivennäinen Lypsyn käyttöönoton jälkeen?

Lehmien parempi sorkkaterveys näkyy konkreettisesti navetassa sekä Tuomaksen, että tilan työntekijän mielestä. – Kaiken kaikkiaan haettavia lehmiä on vähemmän ja kaikki tämmöiset ontumiset muista kuin ajotulehduksista johtuen ovat vähentyneet, työntekijä Maarit vahvistaa.

Vuoden 2025 hellekesä on haastanut ympäri Suomen lehmien sorkkaterveyttä, joten Maito Farmareiden tarkasteluajankohta hellejakson jälkeen marras-joulukuun vaihteessa ei ole otollinen.

Verrataan kuitenkin helmi-marraskuuta vuosilta 2024 ja 2025 keskenään: Sorkkahoitoraportin yhteenvedon mukaan sorkkahoidossa olleiden terveiden lehmien osuus on noussut 76 %:sta 81 %:iin siitä huolimatta, että 2025 vuoden raportissa sorkkia on katsottu tarkastelujaksolla 518 lehmältä kun puolestaan edellisenä vuonna lukema oli huomattavasti pienempi vain 374 lehmää.

Raporteissa ilmenee myös, että suurimman hoidettavan sorkkasairauden, eli sorkka-alueen ihotulehduksen DD, osuus hoidetuista on pienentynyt 9,9 %:sta 6,8 %:iin. Anturavertymien määrä puolestaan on laskenut 5,3 %:sta 2,1 %:iin ja anturahaavauman osuus 4 %:sta 2,7 %:iin. Eli ei-tartunnalliset sorkkavauriot vähenivät 48 %.

Tuomas Simola toteaa lopuksi hymy suupielessä, että kyllä ainakin pari prosenttia meijerimaidon osuuden ja sorkkaterveyden parannuksista johtuvat lypsylehmillä käytössä olevasta Kultakivennäisestä.