Maxammon NS lisäsi tilan tuottavuutta

Petri Ahlqvistin aikaisemmat hyvät kokemukset Maxammon-viljan käytöstä vaikuttivat ostopäätökseen, kun Maxammon NS eli uusi soijaton versio tuli ennakkomyyntiin keväällä 2019. Hankkijan ruokinta-asiantuntija Markku Komulainen teki Petrin kanssa kaupat.

Mty Ahlqvistin 150 lehmän tilalla Tohmajärvellä ruokinta on nyt kohdallaan. Puolet tilalla käytettävästä murskeviljasta, noin 300 tonnia, käsiteltiin Maxammonilla syksyllä 2019. Loput viljat säilöttiin perinteisesti propionihapolla. Tuotannonseuranta Maxammonilla käsitellyn viljan vaikutuksesta ruokinnan tehokkuuteen ja tuotokseen aloitettiin jo ennen Maxammonin käyttöönottoa ja seurantaa jatkettiin koko ruokintajakson ajan. Ruokintasuunnitelma pysyi lähes samanakoko seurantajakson ajan. Ainoastaan rypsin määrää vähennettiin Maxammon-viljan kanssa, sillä siinä oli 3,6 prosenttiyksikkä korkeampi valkuaispitoisuus.

Petri Ahlqvist ja Markku Komulainen

Tulokset puhuvat puolestaan

Maxammon-vilja sai aikaan positiivisia muutoksia. – Lanta on kiinteytynyt sopivasti, kun tavallisella viljalla se on mennyt usein liian löysäksi, mainitsee Petri. Markku havainnoi, että maidon valkuaispitoisuus nousi 0,2 %-yksikköä ja energiakorjattua maitoa tuli lehmää kohti 2,6 kg enemmän. Jäännösrehua punnittiin seurannan aikana ja laskelma osoitti, että syötyä kuiva-ainekiloa kohti saatiin enemmän maitoa eli EKM HyötysuhdeTM parani 1,71:stä 1,86:een.

Keskimääräisellä maidon hinnalla laskettuna kuukauden maitotili kasvoi 3 000 euroa. Maxammonilla käsitellyn viljan kustannus oli kuukaudessa noin 600 euroa korkeampi happosäilöttyyn viljaan verrattuna. Kun 300 tonnin viljaerää syötetään lypsylehmille 10 kuukautta, Maxammonviljan suuremmasta kustannuksesta huolimatta rahallista hyötyä kertyi yli 20 000 euroa. Jos mukaan laskettaisiin parantunut eläinterveys, säästynyt valkuaisrehun ostokustannus tai parantunut rehuhyötysuhde, laskelma olisi vielä edullisempi. Tohmajärvellä jatketaan tällä menetelmällä myös tulevana syksynä.

– Yksinkertainen on kaunista, toteaa Petri kertoessaan Maxammon-viljan valmistuksesta. Vilja käsitellään puintituoreena. Viljakauhalliseen lisätään 5 kg/viljatonni Maxammonia ja 15 kg/viljatonni rehu-ureaa ja seos syötetään murskamyllyn suppiloon. Tuubiin pakkaus on varmin tapa, jos vilja on erityisen kosteaa. Petri kehuu, että käytännössä hukkaa ei synny lainkaan. Yhtenä vuonna tuubi repesi pohjastaan, mutta Maxammon-vilja säilyi moitteettomana.