Ensikoiden kasvatus
Kasvun ja kehittymisen tasapaino on yksi suurimmista haasteista ensikoiden kasvatuksessa
Tilallamme on kasvatettu ensikoita Vehmaan Haikaran käyttöön nyt runsaat 10 v. Porsasryhmä saapuu 69 porsaan ryhmissä aina samalta lähtötilalta. Jokainen ryhmä on jännästi persoonaltaan omanlaisensa, toiset ovat arempia ja toiset kovinkin uteliaita.
Elina ja Mika Heino
Tulotarkastus tehdään heti, ennen lopullisiin karsinoihin jakoa. Silmämääräinen yleistarkastus ja mahanalusten sively tehdään mahdollisten napapaiseiden tai tyrien esiintymisten vuoksi. Lähtötilan tarkkaavaisuuden ansiosta reklamoitavaa löytyy harvoin. Samalla merkataan ryhmässä pienet ja suuret. Possut jaetaan tuleviin karsinoihinsa näin koon mukaan. Jatkon ruokinta räätälöidään venttiileittäin, samankokoisten ollessa venttiilin molemmilla puolilla.
Täyspainoinen ja erityisesti näihin erityisryhmiin räätälöity Hankkijan rehu tuo, niin turvaa, kuin optimaalista kasvua tarkkaan määritellyssä kasvuajassa
Erityisen pienet yksilöt ovat melkein jo alussa merkkinä siitä, että matka jatkuu Vehmaan Haikaran sijasta teurastamoon. Nämä eivät ehdi ryhmän mukana kasvaa riittävästi.
Saapuvan ryhmän keskipaino kertoo seuraavien viikkojen askelmerkit. Jos keskipaino on lähellä kolmeakymmentä, ryhmän pitää kasvaa kuitenkin samassa ajassa kuin aiemmat ryhmät. Rehustuksessa kuljetaan tällöin käyrien ylärajoilla ja hiukan ylikin, ripulin mahdollisuus eliminoiden. Keskipainon alkaessa nelosella, tulee huolehtia, ettei porukasta kasva tankkeja. Häntien natustelu on herkillä rehumäärien ollessa alarajoilla.
Täyspainoinen ja erityisesti näihin erityisryhmiin räätälöity Hankkijan rehu tuo, niin turvaa, kuin optimaalista kasvua tarkkaan määritellyssä kasvuajassa. Ruokinnalla vaikutetaan suoraan eläimen tulevaisuuden terveyteen; lihaksiston ja luuston vahvistumiseen, tiinehtyvyyteen ja lopulliseen tuotantokestävyyteen.
Hygieeninen täysrehu selättää osaltaan mahdollisen salmonellan esiintymisen. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä meillä käyttää täysrehua oman rehustuksen sijaan.
Tautiriskien eliminointi jokaisesta eri suunnasta pitää olla tarkkaan mietitty. Puhtaaseen, tyhjään teurasautoon sikojen siirto tapahtuu lastaustilan kautta, omalla kalustolla, viemällä teuraat kauemmas sikalan läheisyydestä. Vehmaan Haikaraan menevät siat lastataan aina saman liikennöitsijän puhtaaseen autoon lastaustilan kautta. Lomittajat eivät saa olla työssä muilla tiloilla samana päivänä. Ovet ovat tuotantotiloissa tänä päivänä lukittuina, ei siksi, että salasimme jotakin, vaan siksi että pidämme erityisen tarkkaan huolta sikojen turvallisesta kasvuympäristöstä.
Säännöllinen työskentely ja päivittäisten virikkeiden anto ovat ensiarvoisen tärkeää ensikoiden kasvatuksessa. Tällä ehkäistään mahdolliset muut aktiviteetit, jotka kohdistuisivat vaikka kaverin häntään. Teimme tänä vuonna, ensi kertaa, heinää muoviin käärittyihin paaleihin. Alkujännityksen jälkeen paalit olivatkin suurinta herkkua ja heinät häviävät karsinoista alta aikayksikön. Lietekuilujen toiminta on kuitenkin rajoittava tekijä näissä karsinoihin jaettavissa aktiviteeteissa. Jos suurin osa kulkeutuu ritilöille, tietää se tuskaisia tunteja kuilujen tyhjennystoimissa.
Aamutöiden yhteydessä tehdään siivoukset, tarkastukset, mahdolliset lääkitykset ja ohjelman mukaiset rokotukset, sekä tärkeänä toimena karsinoiden kuvitus ja runsaat virikkeet. Iltapäivisin kuivitus ja virikkeet ovat vielä tärkeämmässä roolissa.
Rokotusten anto ei kyllä sillä hetkellä meistä kavereita tee.
Sikaruusu, influenssa pariin kertaan, parvo ja sirkko kertaalleen. Elikkä rokotus jo itse tapahtumana on työntekijälle haastava.
Sikojen liikkumisen ja käyttäytymisen tulkinta ja ennakointi on tekijälleen mitä suurin turvallisuuskysymys. Pitkävihaisia sioista ei onneksi tule.
Loppuvaiheen kuntotarkistus ja jatkoon menijöiden seulonta ovat erityisen tärkeitä toimia ryhmän meillä oloaikana. Porsaan hinta jo edellyttäisi kaikkien jatkavan matkaa eteenpäin, mutta karsintaa tehdään ryhmässä n. 13 %. Lomittajakuntaa, joka välillä saadaan avuksi, onkin opastettu tarkkaan seurantaan ja herkällä kynnyksellä lääkityksen aloittamiseen. Tarkistamme tarkkaan nisät ja jalat. Rakenteellisia haasteita on ryhmässä välillä enemmän ja välillä vähemmän. Finnpigin kanssa hyvässä yhteistyössä näihin on saatu jalostuksellisia korjausliikkeitä tehtyä.
Ensikoiden kasvatukseen siirtyminen tilallamme toi eteen kompromissien löytymisen ryhmien sijoittelussa. Jouduimme ratkaisemaan asian mm. siten, että osastoissa on aina kaksi eri ryhmää, molemmat omilla puolillaan. Uudet porsaat saapuvat aina samaan, pestyyn osastoon, jossa on kaverina edellinen ryhmä. Siirtoja teemme ryhmän saapumisen jälkeen pariin otteeseen. Haikaraan lähtevät isot siat ovat aina samoissa osastoissa. Näin saadaan erilaisten rehustusten avulla optimaalinen rehustus aina kullekin ikäryhmälle. Siirrot ovat helppoja. Nämä ovat jo lähtötilallaan nähtävästi tottuneet kulkemaan ja meillä useiden siirtojen myötä tämä työ sujuu joutuisasti.
Sosiaalisia ja yhteistyökykyisiä/-haluisia nämä siat kyllä ovat. Sosiaalistaminen eri ikäryhmien välillä on meillä vähäisempää. Totuttelut isompiin, eri-ikäisiin eläimiin, tapahtuu pääosin Vehmaan Haikarassa.
Yksi ensikoiden kasvatuksen haasteista on kasvun ja kehittymisen tasapainon löytyminen. Emme kasvata sikoja teuraiksi lihantuotantoon, vaan uusiksi emoiksi pidempään vaiheeseen niiden elämässä. Rauhallinen käsittely, oikea-aikainen lääkityksen aloittaminen ja hyvä, harjaantunut ”sikasilmä” ovat vahvoja valtteja onnistuneessa ensikkokasvatuksessa. Onnistuminen onkin meidän kohdallamme ammattiylpeyden mittari.
Vahva, terve, hyväjalkainen, terhakkaat nisät, sopusuhtainen ja ihmisiin tottunut eläin. Siinä meidän ykköstavoitteet.
Teksti: Elina ja Mika Heino, Vehmaa