Kuulumiset ZeroZincSummit2022 -kongressista

ZeroZincSummittissa oli yli 450 osallistujaa.

Kööpenhaminassa 22.-23. kesäkuuta järjestetty ZeroZincSummit2022 pureutui porsasripulin ehkäisyyn juuri sen ajankohdan kynnyksellä, jolloin EU:n kielto käyttää ns. lääkesinkkiä porsasrehuissa astui voimaan. Sinkkiä saa toki edelleen lisätä porsasrehuihin porsaiden fysiologisen sinkintarpeen tyydyttämiseksi, mutta kesäkuun 26:nnen päivän jälkeen ei EU:ssa saa enää käyttää sinkkioksidin lääkinnällisiä tasoja porsaiden ruokinnassa.

Vaikka ala on ehtinyt valmistautua lääkesinkistä luopumiseen jo vuosien ajan, niin yleisen käsityksen mukaan työtä vielä riittää tällä saralla, ja lisää tietoa vaihtoehdoista tarvitaan. ZeroZincSummit2022 tarjosi kahdessa päivässä tuhdin tietopaketin porsaiden vieroitusripulin ehkäisyyn sekä mahdollisuuden verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa.

Kongressin järjesti kaksi tanskalaista organisaatiota: sikatutkimukseen erikoistunut SEGES Innovation ja maatalousalan intressijärjestö Danish Agriculture & Food Council. Tapahtuma houkutti paikalle yli 450 osallistujaa kaikkialta Euroopasta ja myös sen ulkopuolelta. Hankkijalta mukana kongressissa olivat kehityspäällikkö Hannele Kettunen sekä aluemyyntipäälliköt Jyrki Lehtonen ja Shah Hasan.

Kristina Sørensen (Vilomix Denmark A/S) luennoi SEGESin, Vilofarmin ja Vilomix Denmarkin yhteishankkeesta.

Esitykset oli jaettu teemoihin, jotka käsittelivät porsaiden ruokintaa ja hoitoa ennen vieroitusikää, rehujen koostumusta ja ravintoaineita, ruokintastrategioita, rehulisäaineita, immuniteettia ja suoliston kuntoa, vieroitusripulin hoitoa, sekä käytännön kokemuksia maatiloilta.

Australialaisen Melbournen yliopiston professori John Plusken mukaan vieroitusripulin ehkäisyssä kannattaa kohdistaa katse porsaiden ruokintaan ja hoitoon imetyskaudella. Tällä hetkellä on vielä niukasti tutkimusnäyttöä siitä, mitkä imetyskaudella tehdyt toimenpiteet tehokkaimmin vähentäisivät vieroitusripulia tai muita vieroitusvaiheen ongelmia. Hän kuitenkin mainitsi riittävän ternimaidon määrän olevan tärkeä tekijä porsaan tulevan kasvun ja terveyden kannalta. Myös porsaiden suoliston mikrobiyhteisön tasapainon tukeminen joko emakon tai porsaiden ruokinnan kautta olisivat professori Plusken mukaan mahdollisia keinoja vähentää vieroitusvaiheen ongelmia.

Hollantilaisen Schothorst Feed Research -tutkimuslaitoksen sikatutkimusosaston johtaja Francesc Molist oli ruokintastrategioita käsittelevän osion pääluennoitsija. Hänen mukaansa pahnuekoon kasvun seurauksena jopa 30-40% porsaista syntyy nykyisin niin pieninä, että niille on odotettavissa ongelmia sekä imetys- että vieroitusvaiheessa. Yksi tapa vaikuttaa asiaan on panostaa emakon ruokintaan tavoilla, jotka lyhentävät porsimisaikaa ja tasapainottavat suoliston bakteerikantaa. Siirtymävaiheen rehun sopivan matala raakavalkuainen ja lysiini ovat tässä merkittävässä roolissa. Jokaisen porsaan olisi saatava riittävästi ternimaitoa ja maitoa mieluiten omalta emoltaan. Porsaille olisi hyvä tarjota toisesta viikosta alkaen rehua, jonka ravintoainetiheys ei saisi olla liian suuri. Molistin mukaan olisi hyvä suunnitella vieroitusvaiheen rehu tukemaan mahan happamuutta, mikä takaa ravintoaineiden tehokkaan sulamisen. Mikäli porsas syö vieroitusvaiheessa liian runsaasti korkean puskurikapasiteetin omaavaa rehua, mahan pH jää liian korkeaksi, rehu ei sula riittävän tehokkaasti, ja alempaan ruoansulatuskanavaan kulkeutuu sulamatonta valkuaista. Tämä prosessi altistaa porsaat vieroitusripulille.

Vertailevan immunologian professori Mick Bailey Bristolin yliopistosta Englannista luennoi porsaiden vastustuskyvyn ongelmista. Hänen mukaansa nuoren porsaan kehittymätön puolustusjärjestelmä ei kovin hyvin pysty erottelemaan rehun valkuaisainemolekyylejä taudinaiheuttajamikrobeista, vaan saattaa käynnistää tulehdusvasteen aivan harmittomia molekyylejä vastaan. Tämä rasittaa elimistöä, haittaa suoliston kypsymistä ja heikentää porsaan kasvukykyä. Vieroitusvaiheen muutokset rehun koostumuksessa aiheuttavat myös usein turbulenssia suoliston bakteeriyhteisössä, mikä heijastuu haitalliseesti puolustusjärjestelmän toimintaan. Professori Baileyn tutkimukset ovat osoittaneet, että porsaan suoliston mikrobiyhteisö muotoutuu hyvin varhaisessa vaiheessa, ja että porsaan ensimmäiset kosketukset mikrobimaailmaan heijastuvat hyvin pitkään sen puolustusjärjestelmän toimintaan.

Tuoteryhmäpäällikkö Kristina Sørensen (Vilomix Denmark A/S) kertoi hankkeesta, jossa etsittiin moniulotteisia ratkaisuja lääkesinkistä luopumisen helpottamiseksi. Vilomixin lisäksi hankkeessa olivat mukana SEGES ja Vilofarm A/S. Hanke lähti ajatuksesta, että pelkästään rehua muokkaamalla tai rehulisäaineiden avulla ei päästä riittävän hyvään lopputulokseen, vaan huomiota on kiinnitettävä myös muihin tekijöihin. Hankkeessa osoitettiin, että panostamalla rehuaineiden laatuun, rehun koostumukseen, hygieniaan (tilojen pesu, desinfektio ja kuivaus), porsaiden aktivointiin, sekä ruokintakaukaloiden säätöihin, lääkesinkistä luopuminen ei heikentänyt porsaiden kasvutulosta eikä lisännyt antibioottilääkinnän tarvetta.

Anouschka Middelkoop Schothorst Feed Researchista esitti posterin Hankkijan rahoittamasta tutkimuksesta, jossa havaittiin Progresin ja Progutin edulliset vaikutukset kokeellisen vieroitusripulin aikana.

Tohtori Anouschka Middelkoop Schothorst Feed Researchista esitti posterin tutkimuksesta, jossa selvitettiin Hankkijan Progres®- ja Progut®-rehuaineiden vaikutusta kokeelliseen porsasripuliin. Vieroitusikäiset porsaat haastettiin porsasripulia aiheuttavalla E. coli-kannalla. Kokeessa oli kaksi kontrolliryhmää, joista toinen (negatiivinen kontrolli) ei saanut mitään lisäkäsittelyjä, kun taas ns. positiivinen kontrolliryhmä sai kolistiini-antibioottia koko kokeen ajan. Yksi koeryhmistä sai rehussa Hankkijan Progres®-resiinihappovalmistetta, toinen Progut®-hiivahydrolysaattia, ja kolmas sekä Progresia että Progutia. Porsaiden kuntoa seurattiin 22 päivän ajan, ja niistä kerättiin veri- ja ulostenäytteitä. Porsaat kasvoivat yhtä hyvin Progut- ja Progres -ryhmissä kuin kolistiinilla lääkityssä kontrolliryhmässä. Koe osoitti, että Progres ja Progut paransivat porsaiden kykyä kestää E. colin vieroitusripulia aiheuttavaa muotoa.

Kehityspäällikkö Hannele Kettunen Hankkijalta piti esityksen Progresin edullisista vaikutuksista porsaiden ja emakoiden tuottavuuteen ja niiden suolistomikrobiston tasapainoon. Progresin tiedetään lisäävän emakon ternimaidon määrää ja tärkeän IgG-vasta-aineen erittymistä ternimaitoon. Progres-lisäys emakon rehuun ennen poikimista parantaa porsastuottoa jopa yhdellä porsaalla per pahnue. Porsasrehuihin annosteltu Progres puolestaan tutkitusti vähentää sekä vieroitusripulia että porsaiden kuolleisuutta vieroitusvaiheessa. On myös osoitettu, että Progres ja lääkesinkki melko samaan tapaan muokkaavat porsaiden puolustusjärjestelmän vastetta kokeellisen porsasripulin aikana.

Hannele Kettunen myös esitti posterin, joka kuvasi moniulotteisten ratkaisujen merkitystä porsaiden kasvatuksessa ilman lääkesinkkiä Timo Heikkilän tilalla Ruskossa. Tilan tekniset ratkaisut porsaiden kasvattamiseksi ovat maailman huipputasoa, ja tulokset sen mukaisia, vaikka lääkesinkistä luovuttiin siellä jo tammikuussa 2016. Kongressissa kuullut opit porsaiden syönnin säätelystä ja rehun koostamisesta vieroitusvaiheessa ovat osa porsaiden terveyden hallintaa Heikkilän tilalla, ja Progut® ja Progres® ovat jo vuosien ajan olleet seillä mukana porsaiden ruokinnassa.

Kehityspäällikkö Hannele Kettunen esitelmöi Progresin sisältämien resiinihappojen edullisista vaikutuksista porsaille.

Hannele Kettunen, Hankkija Oy