Lannoitus entistä tärkeämpi rikinlähde nurmille

Yara Kotkaniemen kokeessa rikkilannoituksen lisääminen nosti samassa suhteessa nurmisadon määrää. Samalla myös typenkäytön tehokkuus parani 40 prosenttia.

Teollisuuden rikkipäästöjen alasajo on vähentänyt kasvien rikin saantia ilmakehästä. Nurmi tarvitsee rikkiä kuitenkin saman verran kuin ennenkin. Rikillä on kasvien aineenvaihdunnassa monia tärkeitä tehtäviä. Nurmilla rikki vaikuttaa rehun raakavalkuaispitoisuuteen ja typenkäytön tehokkuuteen.

Vähentynyt rikin saanti ilmakehästä on korvattava tasapainoisella lannoituksella. YaraMila- ja YaraBela-lannoitteet sisältävät rikkiä 3–7,6 prosenttia – juuri sopivasti rikkiä turvaamaan nurmen rikintarve.

Typpi–rikki-suhde kuvaa rikkilannoituksen riittävyyttä

Nurmilla rikkilannoituksen riittävyyttä kuvataan raaka-aineanalyysin tuloksista lasketulla typpi–rikki- eli N/S-suhteella. Nurmet kärsivät rikin puutteesta suhteessa typen määrään, jos N/S-suhde on yli 14. Mikäli N/S-suhde on 12–14 välillä, on nurmikasvusto kärsinyt piilevästä rikinpuutteesta.

Tavoitteellinen N/S-suhde on noin 8–12. Tällöin nurmien rikkilannoitus on ollut riittävää.

Kotkaniemen rikkiporraskoe

Yara Kotkaniemen peltokokeessa vertailtiin rikittömän typpilannoitteen, eri määriä rikkiä sisältävien YaraBela-lannoitteiden sekä rikkipitoisen YaraVita THIOTRAC 300 -lehtilannoitteen riittävyyttä nurmen rikintarpeen tyydyttämisessä. Peltolohkon maalaji oli KHt, m ja viljavuusrikki välttävä.

Ensimmäisen nurmisadon määrä nousi samassa suhteessa rikkilannoituksen lisääntyessä (Kuva 1). Samalla myös typenkäytön tehokkuus parani 40 prosenttia rikkilannoittamattomaan koejäseneen verrattuna.

Rikkilannoituksen riittävyyttä kuvaava N/S-suhde osoitti, että rikitöntä CAN-lannoitetta käytettäessä suhde oli yli 17 ja nurmi kärsi selkeästi rikinpuutteesta. YaraVita THIOTRAC 300 -lehtilannoitus lisäsi satoa ja alensi N/S-suhdetta, mutta nurmi kärsi edelleen piilevästä rikinpuutteesta.

YaraBela SUOMENSALPIETARI- ja YaraBela RIKKISALPIETARI -lannoitus alensivat N/S-suhteen välille 10–11. Tällöin rikki ole enää sadon määrää rajoittava tekijä.
Vaihdettaessa YaraBela SUOMENSALPIETARI ja YaraVita THIOTRAC 300 -lannoitus YaraBela RIKKISALPIETARI -lannoitukseen, ei yhdeksän kilon rikkilisälannoituksella saatu enää merkittävää lisäsatoa (40 kg ka/ha).

Kaikissa YaraBela-lannoitekäsittelyissä rikkitase oli positiivinen, eli lannoitteen sisältämästä rikistä jäi valtaosa käyttämättä (Taulukko 1). Sen sijaan rikittömällä CAN-lannoitteella rikkitase oli negatiivinen, ja korkea N/S-suhde kuvasi hyvin nurmen rikinpuutosta.

Taulukko 1. Yara Kotkaniemen rikkilannoituskokeen ensimmäisen nurmisadon koejäsenet ja toteutuneet rikkilannoitusmäärät kg/ha sekä sadon määrään ja rikkipitoisuuden perusteella laskettu rikkitase kg/ha. Positiivinen rikkitase kuvaa kasveilta käyttämättä jääneen lannoiterikin määrää.

Rikkilannoituksen riittävyys tilakokeissa

Tilakokeissa rikkilannoituksen riittävyyttä seurattiin erityisesti karjanlannan täydennyksen yhteydessä. Karjanlanta sisältää hyvin vähän rikkiä, jolloin nurmen tarvitsema rikki on annettava täydennyslannoituksena.

Tilakokeessa toinen nurmisato lannoitettiin joko YaraMila Y 4 -lannoitteella tai lietteen (30 t/ha) ja YaraBela RIKKISALPIETARIn (40N) yhdistelmällä (Taulukko 2). YaraMila Y 4 -lannoitetulla koejäsenellä sadon määrä oli 1500 kg ka/ha korkeampi sadon raakavalkuaispitoisuuden ollessa molemmilla 130 g/kg kuiva-ainetta.

Rikkitase oli molemmilla koejäsenillä positiivinen ja N/S-suhde matala, eli nurmikasvusto sai riittävästi rikkiä maasta, eikä nurmi kärsinyt rikin puutteesta. Lietelannoituksen saaneen koejäsenen matalampi satotaso johtui kasvukauden kuivuudesta ja lietteen ravinteiden heikosta mineralisoitumisesta, ei niinkään rikkilannoituksen riittävyydestä.

Taulukko 2. Tilakokeen toisen nurmisadon rikkilannoitus, rikkitase ja N/S-suhde.