Nurmen Kasvuohjelman viljelytavat voivat edistää hiilen sitoutumista maaperään
Pääosin fossiilisten polttoaineiden polton seurauksena hiili on joutunut väärään paikkaan maapallolla. Maaperässä ja orgaanisissa aineissa ollut hiili on tupruteltu taivaan tuuliin, minkä seurauksena maapallo lämpenee.
SoilOptixilla tehty kartta orgaanisen aineen määrästä uudella koelohkolla Mäntsälässä.
Asiaa on lähdetty korjaamaan mm. hiilinieluja kartoittamalla.Kasvit ja niiden kasvattaminen ovat keskeisessä roolissa hiilen kierrossa. Maanviljelijällä on tärkeä rooli maaperän ominaisuuksiin vaikuttavien viljelyratkaisujen kautta. Tutkimusten ja koemittausten perusteella nurmikasvit voivat sitoa hiiltä maaperään tehokkaammin kuin monet yksivuotiset viljakasvit.
Suurissa sadoissa paljon hiiltä
Hankkijan Kasvuohjelma-kokeissa on vuosien varrella osoitettu, että koejärjestelyissä saavutetut suuret nurmisadot tukevat nautatilojen tuotannon kannattavuutta. Nurmi kasvaa ja sitoo hiiltä lähes puoli vuotta. Nurmipeltoja muokataan viljapeltoja harvemmin, millä on suuri merkitys hiilijalanjäljen laskennassa. Kahtena viime vuotena olemme sisällyttäneet kokeisiin hiilen mittaamisen.
Mäntsälän koekentällä on Kasvuohjelmalla tuotettu satoa kahtena vuotena 16 000 ka kg/ha, kun vastaava mittaus ”kevytversiossa” on 10 000 ka kg/ha. Kevytversioon on mallitettu valtakunnan keskiverto tapa viljellä nurmea. Nurmisadosta maanpäällinen osa viedään karjan käyttöön, josta hiili vapautuu seuraavana talvena mm. metaanina ilmakehään. Tämä on hiilen lyhyttä kiertoa. Osapuilleen saman verran orgaanista ainesta kasvaa maan alle, ja siitä 45 % on hiiltä. Tämä hiili on pitkässä kierrossa, jossa se pikkuhiljaa muuttuu mullaksi ja humukseksi.
Orgaanisen aineen ja hiilen määrät kolmessa eri syvyydessä
Näissä kokeissa Kasvuohjelman mukainen viljelytapa on osoittanut maaperään sitoutuvan hiiltä enemmän kuin vertailussa käytetty tavanomainen viljelymalli. Mäntsälän koe on tehty ruututasolla, jolloin mittaukset on voitu tehdä käsikairalla. Jos kokonainen pelto halutaan kartoittaa, käsin kairaaminen on silloin lähes mahdoton urakka. Apua asiaan tuo Hankkijan SoilOptix-palvelu, joka tulostaa 17 parametrin kartat.
Yksi parametreista on orgaanisen aineen määrä. Mittauksia tehdään 825 kpl/ha. Pellon hiilikartta noudattaa oheisen kartan värejä, sillä hiilen määrä orgaanisessa aineessa on vakio. Palvelun tuottamien karttojen avulla voidaan tunnistaa lohkokohtaisia ominaisuuksia ja suunnitella toimenpiteitä, joilla on mahdollista edistää hiilen sitoutumista maaperään. Tulos voidaan tarkistaa esim. viiden vuoden jälkeen tehtävällä uusintakartoituksella. Työtä tehdään, että jatkossa saataisiin tulos muotoon pellosta hiiltä kg/ha.
Uutta oppimassa
Tutkija Arja Mustonen (LUKE) esittelee nurmien kuvantamistekniikkaa Maaningalla. – – Hiilen sidonnan mittaaminen ja ymmärtäminen on monimutkaista, mutta tutkimuksen avulla osaaminen kehittyy jatkuvasti.
Luken Maaningan koeasemalla meillä on yhteiskoe, josta on mitattu samanlainen tulos kuin Mäntsälästä. Maaningalla tutkitaan lisäksi nurmiseosten välisiä eroja hiilen sidonnassa. Tähänastiset mittaukset eivät tue ruokonadan merkitystä hiilen sitojana.
Maaningalle on tehty uusi nurmikenttä, jossa hyödynnetään uutta juurten digitaalista kuvausta. Maahan asennetaan putkia, joiden sisältä kuvantaminen tehdään. Tämä menetelmä korvaa vanhan juurtenpesumenetelmän. Digitaalinen juurten kuvaaminen antaa uutta tietoa nurmiseosten juurten kasvusta. Tuloksia hyödynnetään uusien nurmiseosten suunnittelussa.
Mäntsälän koekentän viereen on tehty noin 8,5 hehtaarin kokoinen uusi peltokoe, jossa hyödynnetään edellisen pikkuruuduilta saadun kokeen tuloksia. Pelto on jaettu kahtia ja toista puolta viljellään Kasvuohjelman tavalla ja toisessa jäljitellen yleistä tapaa, jolla maamme nurmia viljellään. Menetelmien sadot mitataan ja pelto kartoitetaan vuosittain, tällöin voidaan hiilen sidontaa tarkastella eripuolilla lohkoa.
Tulokset kahden vuoden sadoista.
Teksti: Juha Salopelto, Hankkija Oy