Syysviljoilla suotuisa satovuosi

Syysviljojen kasvuohjelmakokeet talvehtivat Kotkaniemessä erinomaisesti ja kulunut kasvukausi oli olosuhteiltaan suotuisa.

Syksy 2024 jatkui lämpimänä pitkään ja syysvehnät ehtivät versoa hyvin. Erinomaisesti talvehtineet syysviljat paljastuivat lumipeitteen alta jo varhain keväällä. Kevät jatkui viileänä ja vaikutti myös syysviljojen korrenkasvuvaiheen pitkään kestoon, mikä osaltaan selittää onnistuneita satoja. Kasvuohjelmakokeissa lannoitus- ja kasvinsuojelukäsittelyt yhdistetään uusimpiin lajikkeisiin. Sekä syysvehnän että rukiiden huippusadot saatiin Kasvuohjelman resepteillä.

 
Kasvuohjelman resepteillä huoppusatoja syysviljoilla

Syysvehnät Pinja ja Hilma

Kasvuohjelmakokeissa Yara Kotkaniemessä syysvehnälajikkeet Pinja ja Hilma tuottivat kumpikin yli 11 tonnin sadon hehtaarilta. Pinjan sato oli 11 446 kg ja valkuainen 10,4 prosenttia. Hilma saavutti Kotkaniemessä syysvehnän ruutusatoennätyksen 11 566 kilon sadolla ja 10,1 prosentin valkuaispitoisuudella.

Rukiit Berado ja Rotor

Rukiiden satotulokset ylittivät molemmilla lajikkeilla 12 000 kiloa kasvuohjelmakokeissa. Berado tuotti 12 494 kilon sadon jaetulla lannoituksella. Rotorin sato ylsi 12 304 kiloon ja syyslannoitus tehtiin orgaanisella kierrätyslannoitteella, YaraSuna BIO Plussalla.

Syysruisvehnä Tadeus

Syysruisvehnän kasvuohjelmakokeessa Tadeus ylsi 12 304 kilon satoon ja 10,1 % valkuaiseen. Ruisvehnä hyötyi kevätlannoituksen korkeasta typpimäärästä ja lisälannoituksesta.

 
SyyslannoitusKevätlannoitusLisälannoitus, BBCH 31Lisälannoitus, BBCH 39Rikka- ja kasvunsääderuiskutusKasvitautiruiskutus
Syysvehnä, PinjaYaraMila Y 8 23 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 80 kg NYaraBela RIKKISALPIETARI Se 50 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 40 kg NYaraVita GRAMITREL B, Moddus EVO, InputYaraAmplix OPTIVI, Elatus Era
Syysvehnä, HilmaYaraMila Y 8 23 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 80 kg NYaraBela RIKKISALPIETARI Se 50 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 40 kg NYaraVita GRAMITREL B, Moddus EVO, InputYaraAmplix OPTIVI, Elatus Era
Syysruis, BeradoYaraMila Y 6 30 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 110 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 40 kg NYaraVita GRAMITREL B, Moddus EVO, InputModdus M, Elatus Era
Syysruis, RotorYaraSuna BIO Plus 30 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 110 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 40 kg NYaraVita GRAMITREL B, Moddus EVO, InputModdus M, Elatus Era
Syysruisvehnä, TadeusYaraMila Y 6 30 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 130 kg NYaraBela SUOMENSALPIETARI 40 kg NYaraVita STARPHOS MnP, Moddus EVO, InputYaraVita GRAMITREL B, Moddus M, Elatus Era

Kaksivuotinen YaraSuna REMIX 8 demokoe

Lietolaisen viljelijän Tapio Lipposen pellolle perustettiin keväällä 2024 kaksivuotinen YaraSuna REMIX 8 demokoe. Koevuosina lohkolla viljeltiin ensin hernettä ja seuraavaksi syysvehnää. Osalla lohkosta herneen lannoituksessa ja syysvehnän kylvölannoituksessa käytettiin YaraSuna REMIX 8 (300 kg/ha) ja osalla lohkosta kylvölannoitusta ei tehty herneelle eikä syysvehnälle.

syysviljapelto
Viljelijä Tapio Lipponen
 

Kaudella 2025 syysvehnän lannoitukset ja muut viljelytoimet tehtiin koko lohkolle samalla tavalla. Lohkon kevätlannoituksessa käytettiin 120 kiloa typpeä/ha ja lisälannoituksessa annettiin 40 kiloa typpeä/ha. Keväällä lohkolle perustetiin nollaruudut molemmille käsittelyille ja kasvuston typenottoa seurattiin. Eri puolten välillä havaittiin muutamien kilojen ero typenotossa sekä nollaruuduilla että talousviljelmän puolella YaraSuna REMIX 8:lla lannoitetun puolen eduksi.

Lohkon YaraSuna REMIX 8:lla lannoitetulta puolelta puitiin 8 880 kg/ha sato ja verrokkipuolelta 870 kg vähemmän. Merkittävää satoeroa selittää syyslannoituksen lisäksi todennäköisesti myös lannoitetun hernekasvuston vahvempi esikasviarvo.

 
lannoituskäsittelyiden sadot Pinja-syysvehnällä
 

Viljelijä Tapio Lipponen kommentoi YaraSuna REMIX 8 kokeen tulosta:

– Olen tyytyväinen Pinja-syysvehnän 8 800 kilon hehtaarisatoon. Muutaman vuoden ajanjaksolla saadaan kylvölannoituksella satoeroa 800 kg/ha. Jos kylvölannoituksesta tingitään, niin mitä se tekee 10–20 vuodessa maan viljavuudelle? Fosfori- ja kaliumlannoituksesta tulee joka tapauksessa pitää huolta. Jos mineraalilannoitetta ei halua käyttää, niin YaraSuna REMIX 8 on hyvä vaihtoehto kylvölannoitukseen.

 

Teksti: Anna-Kaisa Salovaara, Yara Suomi ja Taina Salminen, Hankkija Oy