Kronen ruuviperhonen muutti niiton
Teksti ja kuvat Arto Takalampi
Tervolalainen maidontuottaja Janne Jurva hankki tilalleen pari vuotta sitten ensimmäisenä Suomessa Kronen ruuviperhosniittokoneen. Hän pitää ruuviperhosta parhaana koneena rehunkorjuuseensa, sillä se on kevyt, mutta tehokas niittokone, joka säästää polttoainekuluissa eikä vaadi järeää veturia.
Tervolalaisella maidontuottajalla ja rehunkorjuuta urakoivalla Janne Jurvalla on tähän mennessä ollut neljä erimerkkistä perhosniittomurskainta, joissa kaikissa on ollut mattoperä murskaimen perässä.
- Ensimmäisen mattoperän hankin jo vuonna 2001, sillä en ole koskaan harrastanut karhotusta. Kaikissa neljässä mattoperämurskaimessa oli kuitenkin ongelmia maton kanssa, hän sanoo.
Hän kaipasikin jo pitkään Kronelta ruuviperhosta. Kun sellainen viimein tuli markkinoille pari vuotta sitten, hän hankki sen välittömästi.
Kronen EasyCut B 950 Collect -ruuviperhonen on perhosniittokone, jossa ei ole murskainta ja jonka kuljetinruuvit muodostavat yhden karhon keskelle. Kumpaakin yksikköä voi käyttää erillään tai jättää karhotus kokonaan tekemättä.
- Käytännössä heinän pinta kyllä hieman murskautuu sen kulkiessa ruuvien läpi, vaikka kyse onkin niittokoneesta, Jurva huomauttaa.
Hänen mukaansa ruuviperhosen käyttöönotto oli valtava uudistus niittoon. Kone on erittäin kevyt ja veturin tehontarve on alhainen, jolloin käyttökustannukset ovat pienemmät.
- Lisäksi niittoteho nousi kerralla 20-30 prosenttia ja sillä pystyy niittämään karkuun kolmelta noukinvaunulta, hän havainnollistaa tehoa,
Kuvaavaa hänen mukaansa oli toissakesän ennätyksellisen kevätsadon niitto, jossa satoa tuli tuplasti normaalia enemmän. Vaikka nurmi oli hänen mukaansa tosi runsas, pystyi ruuviperhosella pitämään niitossa 12, jopa 15 kilometrin tuntinopeutta.
- Vaihtoon menneessä murskainmattoperässä työnopeus jäi samassa kasvustossa puoleen siitä, hän vertaa.
Jurvalla oli jossain vaiheessa kaavailuissa myös Kronen ajettava niittomurskain Big M, mutta se jäi. Se olisi maksanut selvästi ruuviperhosta enemmän, mutta niittoteho ei nouse juuri sitä suuremmaksi.
Nopeus valttia
Janne Jurvalle rehunteon tärkein kriteeri ei ole esikuivatus vaan nopeus. Riittävällä nopeudella niitettäessä karho jää hyvänmuotoiseksi ja sopivan ilmavaksi noukinvaunulle. Hän niittää heinän ruuviperhosen 9,5 metrin työleveydeltä yhdelle karholle
Viime kesän noin 1,5 miljoonan kilon syyssadon korjaaminen aloitettiin aamupäivällä ja lopetettiin seuraavana päivänä iltaviideltä. Ruuviperhosen perässä oli kolme noukinvaunua ja siilolla polkemassa pyöräkone ja kaivinkone.
- Totesinkin, että nyt löytyi meidän tyyli, millä ensi kesänä tehdään kaikki rehut. Koko remmi tekee työt useammalla vaunulla yhdessä paikassa muutamassa päivässä ja siirtyy sen jälkeen seuraavaan paikkaan, hän suunnittelee.
Jurvan tilalla oma rehunkorjuuala on 250 hehtaaria, jolta hän korjaa kaksi rehusatoa. Urakointipinta-ala vaihtelee 400-600 hehtaarin välillä. Asiakkaina on pari vakioasiakastilaa ja lisäksi satunnaisia tiloja sen mukaan, mitä ehditään tekemään.
Ruuviperhosen veturina on 230-hevosvoimainen nelipyöräohjattu traktori, joka on hänen mukaansa siihen hieman ylimitoitettu, mutta tehokas. Hänen kokemuksensa mukaan niitto onnistuu vaivatta 160-175-hevosvoimaisellakin traktorilla.
- Silloin tosin niittonopeus hidastuu, hän sanoo.
Isolla ruuviperhosella niittotekniikka muuttui aiemmasta. Jurvan mukaan nyt riittää pari kierrosta pellon ympäri aiemman kolmen sijaan, minkä jälkeen pääsee ajamaan peltoa suoraan edestakaisin.
Pyöröpaalaimelle niittäminen ei pääsääntöisesti onnistu ruuviperhosella, koska paksut karhot tukkivat paalaimen. Vaihtoehtona onkin niittää heinä levälleen, jolloin tarvitaan erillinen karhotus.
Ruokintapöydällä tai lehmän pötsissä siirtyminen niittomurskauksesta niittoon ei Jurvan mukaan ole näkynyt mitenkään.
- Tosin nyt kahtena vuonna on maidosta tullut aivan huipputuotos, mutta en usko, että se ihan ruuviperhosen ansiota olisi, hän naurahtaa.
Krone-niittokoneet
