Hankkija toi sähkön Suomen maaseudulle
Vuosisadan alussa sähkö alkoi yleistyä ja myös maaseudun asukkaat halusivat päästä tämän käytännöllisen keksinnön hyödyntäjiksi. Viljelijät antoivat tehtävän Hankkijan hoidettavaksi. Hankkija rakensi ensimmäinen sähkölaitoksen Jyllinkoskelle Kurikkaan 1913. Voimalaitostöitä tuli lisää, Hankkijan sähköosasto perustettiin 1917 ja se hoiti pitkälti maaseudun sähköistämisen Suomessa. Hankkija suunnitteli ja rakensi yli 200 sähkölaitosta Suomen maaseudulle. Hankkija rakensi myös valtavan määrän alueellisia johtoverkkoja ja muuntajia, sekä maatilojen valaistus- ja voimajohtoja.


Myöhemmin Hankkija kohosi Suomen merkittävimmäksi sähköasennusliikkeeksi ja se valittiin usein suurien ja vaativien sähköasennushankkeiden toteuttajaksi. Vuoden 1975 lopulla Hankkijan sähköasennustoimintojen palveluksessa oli 921 asentajaa, sekä 210 suunnittelu-,työnjohto- ja toimistohenkilöä. Tunnettuja esimerkkejä Hankkijan sähköurakoista ovat mm. Paimion keuhkotautiparantola 1933, Tampereen rautatieasema 1936, Olympiastadion 1938, Lastenlinna 1948, Helsinki-Vantaan lentokentän lennonohjaus 1952, Finlandia talo 1971 ja Loviisan ydinvoimala 1977. Rauma-Repolan valmistamien öljynporauslauttojen sähköistykset tehtiin 1974-76 ainakin kahteen Pentagon ja viiteen Aker-tyyppiseen lauttaan.
Kun sähköt oli saatu maaseudulle, niin ryhdyttiin rakentamaan myllyjä ja sahoja
Hankkija on perustamisestaan lähtien myynyt ja asentanut myllyjä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa vehnä tuotiin maahan lähinnä jauhoina, koska vehnän jauhaminen tuuli- ja vesivoimaa käyttävillä kylämyllyillä oli hidasta. Sähköistämisen myötä sähkömoottorit ratkaisivat käyttövoimakysymyksen, myllyjä rakennettiin ja laajamittainen vehnän viljely mahdollistui. 1939 mennessä Hankkija oli jo myynyt ja asentanut 530 myllyä.
Hankkija on ollut myös merkittävä piensahojen myyjä ja asentaja. Metsänomistajat rakensivat piensahoja lisätäkseen puutavaransa jalostusarvoa. Ensimmäinen höyrysaha rakennettiin Tikkalaan 1910. Sähköistäminen mahdollisti vesivoimasta riippumattomien ja tehokkaiden sahojen rakentamisen ja 1939 mennessä Hankkija oli rakentanut jo 300 sahaa.


Jyllinkosken voimalaitoksesta tuli myöhemmin Kurikan kunnan rahasampo
Kurikkalainen rakennusmestari Sameli Hakola oli hankkinut Kyrönjoen Jyllinkosken alueen koskioikeudet itselleen 1907. Koskessa toimivat silloin neljän kiven viljamylly ja luumylly. Luumyllyt tuottivat lannoitetta pelloille sekä luuliimaa puusepänverstaille.
1932 Hakolan veljekset Sameli, Anton, Erkki, Jaakko ja Feeliks ostivat Jyllinkosken Sähkön osake-enemmistön. Kurikan säästöpankki toimi rahoittajana ja sai osakkeet vakuudeksi. 1930-luvun lama tuli kuitenkin Kurikkaankin, osakkeiden arvo romahti, veljekset eivät pystyneet maksamaan lainaansa ja Säästöpankkia uhkasi konkurssi. Paikallisen pankkikriisin välttämiseksi Kurikan ja Ilmajoen kunnat ostivat Säästöpankilta Jyllinkosken sähkölaitoksen osakkeet riihikuivalla rahalla ja pankki pelastui. Osakkeet päätyivät kunnan kassakaappiin näin tuli Kurikan kunnasta Jyllinkosken Sähkön merkittävä omistaja.
Myöhemmin Jyllinkosken Sähköstä tuli merkittävä alueellinen energiayhtiö. Jyllinkosken sähkön osakkeet muuttuivat Lounais-Suomen Sähkön ja Länsivoiman kautta Imatran Voiman ja lopulta Fortumin ja Nesteen osakkeiksi. Omistusten yhteenlaskettu markkina-arvo on yli 150 miljoonaa euroa. Nyt Kurikan kaupunki on 150 miljoonan euron omistuksellaan Fortumin ja Nesteen kuudenneksi suurin osakkeenomistaja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana omistus on tuonut kaupungille arviolta noin sadan miljoonan euron osinkotulot.
Nykyisin Jyllinkosken voimalaitoksen tiloissa toimii sähkölaitosmuseo. Voimalaitokset koneet ja rakennukset ovat säilyneet hyvin ja museo sijaitsee kauniissa Jyllinkosken kanjonissa. Museo on avoinna kesäkuukausina ja muulloinkin tarpeen mukaan.