Lietteen täydennyslannoitus on kannattava ratkaisu

Lietteen levitys

Vuosien välinen vaihtelu nurmisadon määrässä on lisännyt nurmialaa monella tilalla. Ylimääräisen nurmiala aiheuttaa ongelmia lannoituspäätöksiä tehtäessä. Lannoittaako kolmas sato vai ei? Vai hyödyntääkö liete nurmilla ilman täydennyslannoitusta ja tuottaa pienempi nurmisato? Taloudellisesti paras ratkaisu on yleisimmin kuitenkin ylimääräisen nurmirehun murskaus peltoon, sillä huonolaatuisen säilörehun täydentäminen ruokinnassa aiheuttaa lisäkustannuksia.

Viime kesänä Hankkijan kasvuohjelmakokeessa pelkällä lietteellä lannoitetun säilörehunurmen raakavalkuaispitoisuus oli 115 g/kg ka. Raakavalkuaispitoisuus oli yli 30 g/kg ka alempi kuin jos liete olisi täydennyslannoitettu 125 kg:lla YaraMila Y10-lannoitetta ja YaraVita Thiotrac 5l/ha + YaraVita Amazinc 2 l/ha-lehtilannoituskäsittelyllä. Jos tilalla oli 10 ha pelkällä lietteellä lannoitettua nurmirehua, tuli rehuerän täydentäminen ruokinnassa 400 € kalliimmaksi kuin täydennyslannoitusvaihtoehto.

Sään ääriolot haastavat nurmirehun tuotannon

Nurmisadon määrän vaihteluihin vuosien välillä varaudutaan suurentamalla nurmialaa. Sen sijaan, että korjataan joko pelkällä lietteellä lannoitetuilta tai lannoittamattomilta nurmilohkoilta satoa, kannattaa parhaat lohkot aina lannoittaa Hankkijan kasvuohjelman reseptien mukaan. Kannattaa myös tehdä laskelmia, tuleeko huonolaatuinen rehu kalliimmaksi ruokinnassa ja tarvittaessa jopa murskata ylimääräinen nurmirehu.

Hankkijan kasvuohjelma on useina vaikeina kasvukausina osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi ja nurmisadon määrä on pysytellyt kuivinakin kasvukausina vakaana. Kuivina kasvukausina ja sateisen talven jälkeen YaraVita-lehtilannoitus on tuonut nurmilla merkittäviä sadonlisiä samalla, kun nurmirehun laatu on parantunut. Ääriolosuhteissa tasapainoisen kasviravitsemuksen merkitys korostuu entisestään.

Lietteen täydentäminen YaraMila-lannoitteella kannattaa

Hyvälaatuinen nurmirehu voi olla joskus hyvinkin pienestä lannoituspanoksesta kiinni. Oikeaan aikaan vapautuneet ravinteet rakentaa satopotentiaalia ja varmistaa riittävät ravinteet valkuaissynteesiä varten. Sateinen talvi huuhtoi maasta ravinteita ja keväällä maan liukoisen typen varat olivat ennätysalhaalla. Samoin rikin puutetta esiintyi monin paikoin.

Joskus tilalla on tarvetta käyttää lietettä jo ensimmäisen sadon lannoitukseen. Lietteen ravinteet tulee aina täydentää sopivalla YaraMila-lannoitteella tai jos maan korkea kaliumpitoisuus on ongelmana, YaraBela-lannoitteella. Hyvä ruokinnallinen laatu ja riittävä raakavalkuaispitoisuus varmistetaan kasvukauden aikana tehtävällä YaraVita Thiotrac 5 l/ha + YaraVita Amazinc 2 l/ha -lehtilannoituskäsittelyllä. YaraVita-käsittelyn voi yhdistää kevätsadon rikkakasvien torjuntaan.

 

Pelkällä lietteellä lannoitettaessa korjattiin noin 3 000 kg ka/ha nurmirehusato, jonka raakavalkuaispitoisuus jäi ruokinnan kannalta liian alhaiseksi, 115 g/kg ka. Kun lietteen täydentämisessä käytettiin 125 kg YaraMila Y10-lannoitetta, nousi sadon määrä 4000 kg ka/ha samalla kun rehun raakavalkuaispitoisuus oli ruokinnan kannalta optimaalinen 150 g/kg ka. Hankkijan kasvuohjelma, Siikajoki 2020.


Mervi Seppänen
Kehityspäällikkö, nurmet
Yara Suomi Oy