Hankkijan rehujen hiilijalanjäljen laskennassa otettu aimo harppaus

Tuotantoeläinten syömillä rehuilla on suuri vaikutus eläintuotannon hiilijalanjälkeen. Esimerkiksi sian- ja siipikarjanlihan hiilijalanjäljestä yli puolet tulee eläimen syömän rehun kautta. Suurin osa teollisten rehuseosten hiilijalanjäljestä puolestaan tulee raaka-aineen alkutuotannosta, eli pellolta. Maidon ja naudanlihan tuotannossa rehujen osuus on hieman alhaisempi, koska märehtijöillä ruuansulatusmikrobien tuottama metaani on isossa roolissa hiilijalanjäljen muodostumisessa. Metaanipäästöihin voidaan jossain määrin vaikuttaa ruokinnallisin keinoin, ja Hankkijan rehuliiketoiminta osallistuu tämän osa-alueen kehittämiseen.

Hankkijan rehuliiketoiminnassa on otettu käyttöön rehuseosten hiilijalanjäljen laskenta, joka perustuu kansainväliseen rehuraaka-aineiden GFLI-tietokantaan. GFLI-tietokanta on Euroopan rehuteollisuuden toimijoiden kattojärjestön FEFAC:in suosittelema, koska sen taustalla ovat hyväksytyt laskentametodit ja laajat tilastotiedot eri rehuaineiden laskennalle. Raaka-aineiden hiilijalanjäljen lisäksi olemme laskeneet myös valmistuksen ja raaka-ainekuljetusten osuuden, joka tyypillisesti on yhteensä vain muutamia prosentteja rehuseosten hiilijalanjäljestä. Laskenta perustuu keskiarvoihin ja mallinnukseen, eikä kuvaa yksittäisen tilan tai toimituserän toteutunutta hiilijalanjälkeä.

Muutamia asiakaslähtöisiä rehuseosten hiilijalanjälkitarkasteluja on Hankkijalla jo tehty, ja lukuja analysoimalla on saatu tuotekehitykselle tietoa rehujen hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä. Rehuoptimointiohjelma tuottaa arvion rehuseoksen hiilijalanjäljen kokonaisluvusta sekä eri raaka-aineiden osuuksista. On kuitenkin muistettava, että hiilijalanjäljen alentamista ei saa tehdä muiden ympäristönäkökohtien tai eläinten terveyden tai hyvinvoinnin kustannuksella. Rehuseosten on edelleen oltava hyvin sulavia, jotta tuotanto ja rehuhyötysuhde säilyvät hyvinä.

Laskennan avulla löytyvät toimenpiteet hiilijalanjäljen alentamiseksi

Raaka-ainevalinnoilla voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Mm. soijatuotteiden hiilijalanjälki on korkea, kun laskennassa huomioidaan tuotannon aiheuttama maankäytön muutos.
Kotimaisten valkuaiskasvien, kuten palkoviljojen ja rypsin kasvava käyttö raaka-aineena on yksi keino vaikuttaa rehujen hiilijalanjälkeen. Kotimaisen valkuaisen viljelyn laajentamista Hankkija tukee tarjoamalla uusien satoisien palkoviljalajikkeiden siemeniä ja tuottamalla havaintolohkojen avulla tietoa sopivista viljelymenetelmistä.
Yksimahaisten ruokinnassa viljoilla on suurin osuus eläinten ruokinnassa, ja rehuviljan viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa paljon siihen, mikä rehuseoksen hiilijalanjälki on. Hankkijan Kasvuohjelman tavoitteena on tuottaa tarkennettua tietoa viljojen ja palkoviljojen hiilijalanjäljestä ja siten tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää elintarvikeketjun kehittämisessä.