Ruokosen lampolassa ruokinta on kohdallaan

Jani Ruokonen kasvattaa lampaita aivan itärajan tuntumassa, Lappeenrannan Nuijamaalla. Ruunharjun tilalla on tällä hetkellä noin 390 lammasta, joista uuhia on 160. Lampoloina ovat vanha parsinavetta, ja 2016 noussut tilava kylmäpihatto. Astutuslampolana ja joutilaiden pitopaikkana toimii vanha konehalli. Tilan valtarotuna on vielä toistaiseksi suomenlammas, mutta tarkoituksena on siirtyä texeliin ja texel-risteytyksiin lähivuosien aikana. Texel on sopinut Ruokosen tilalle erinomaisesti, ja rotu on vakuuttanut hänet rehuhyötysuhteellaan, kasvunopeudellaan ja mukavalla luonteellaan. Tilalta löytyy myös Suffolk-pässi risteytyksiä varten.

Ruunharjun tilalla on karitsointiaika kolmesti vuodessa, ja kiirehuippu kestää noin kolme viikkoa. Lampolassa vahtivat isännän lisäksi myös valvontakamerat, joka hälyttävät havaitessaan poikimiseen liittyviä kovia ääniä. Lampaiden kanssa apuna toimivat myös paimensukuinen bordercollie Lumia ja kaksi laumanvartijakoiraa. Eläinten hyvinvoinnin huomaa kaikessa, lampaat märehtivät pehmeällä kestokuivikepatjalla ja tulevat luottavaisesti rapsuteltaviksi. Karitsojen teurastus tapahtuu Kouvolassa, joten tilan lampaat ovat todellista lähiruokaa.

Ruokinnan pohjana toimii hyvälaatuinen kuivahko säilörehu, jonka tavoitteellinen valkuaispitoisuus on 120-140 g/kg ka. Riittävä sokeripitoisuus ja alsikeapila varmistavat säilörehun maittavuuden. Ruokosella oli alkuaikoina käytössä omaan viljaan ja rypsitäydennykseen perustuva ruokinta, mutta on nyt siirtynyt käyttämään Lammas Sopiva® -täysrehua. Täysrehun resepti on kehitetty tilan säilörehuanalyysin ja lampaiden kivennäis- ja hivenainetarpeiden pohjalta. ”Täysrehun käyttöönoton jälkeen ei ole ollut yhtään pötsihäiriötapausta, ja luulen myös, että hyvin toimiva pötsi on lampaan terveyden tae”, Jani kertoo. ”Myös poikimisen jälkeiset utare- ja kohtutulehdukset on käytännössä jääneet pois melkein kokonaan.”

Hyvä alku kantaa pitkälle

Emon maito riittää usein pikkukaritsoille, jos ne oppivat nopeasti syömään karkearehua. Erityistilanteissa Ruunharjun tilalla on käytetty myös karitsoiden tarpeisiin optimoitua SprayFo Lamb -juomarehua, joka täyttää ravinnontarpeen nopeasti. Väkirehuna karitsat ovat syöneet Karitsa-Krossia. Ensimmäisten kuukausien kasvu on Ruokosen mukaan tärkeää, jotta karitsat ovat tarpeeksi suuria ja valmiita laidunkauden alkaessa. Etenkin tilan texel- ja risteytyskaritsojen kasvutulokset saavat isännän tyytyväiseksi. ”Ei näissä paljon enää parannettavaa ole, katso nyt tätäkin karitsaa”, Ruokonen hymyilee ja nappaa syliinsä alle viisiviikkoisen Texel-jässikän.

Kivennäisruokinnassa Ruokonen painottaa jodin ja seleenin merkitystä. Kun kokonaisuus ja lampaiden syöntikyky ovat kunnossa, ei puutoksia ole tilalla ilmennyt. Täysrehun myötä lampaiden säilörehun syönti poikimisen aikaan on lisääntynyt, mikä pitää pötsin toiminnassa. Natriumia ja hivenaineita lampaat saavat myös Vilorock Vita ja Vilorock Sheep -nuolukivistä.

Ruunharjun tilalla suunnitelmat ovat selvästi jo tulevassa. Texel-rotuun siirtyminen ottaa aikansa, sillä jalostuseläinten hankinta on ollut vaikeaa tautiuhan takia. Ruokonen onkin harkinnut oman siemennystoimiluvan hankkimista. Tulevaisuudessa tilalla on tavoitteena toimiva, taloudellinen ja terve eläinaines. Tila on siirtämässä peltojen lisäksi myös eläimet luomutuotantoon.