Umpilehmien syönti vaikuttaa terveyteen

Kuiva-ainesyönti kg/pv. Vaaka-akselilla päivät ennen poikimista. Tuotosvuosi 1-2 (vaal.vihr.), 3-4 (tum.vihr.), > 5 (musta)

Tiedätkö, paljonko umpilehmäsi syövät? Saksalainen ZTT Iden tutkimuskeskus on mitannut umpilehmien yksilöllistä kuiva-ainesyöntiä useita vuosia. Heidän holstein-lehmänsä syövät umpikauden alkuvaiheessa keskimäärin 12,5 kg kuiva-ainetta ja loppuvaiheessa 13,5 kg ka/pv. Viimeisinä päivinä ennen poikimista syönti alenee. Vanhemmilla lehmillä aleneminen tapahtuu jo viikkoa ennen, ja se on voimakkaampaa.

Syöntikyvyllä ennen poikimista on suuri vaikutus lehmien terveyteen. Tilalla vertailtiin 270 normaalikuntoisen lehmän (selkärasva 17 -22,8 mm) syöntiä umpikauden viimeisellä viikolla. Pois oli jätetty 50 % tilan lehmistä, ne jotka olivat kuntoluokaltaan normaalia lihavampia tai laihempia. Normaalikuntoiset lehmät söivät viimeisellä viikolla ennen poikimista keskimäärin 11,9 kg ka/pv. Paras 20 % söi 15,9 kg ka/pv ja heikoin 20 % vain 7,8 kg ka/pv. Huolestuttavin oli heikoimpien syöjien ryhmä. Sen maitotuotos jäi huonoimmaksi, ja neljäsosa tämän ryhmän lehmistä jouduttiin poistamaan ensimmäisten sadan tuotospäivän aikana vakavien terveysongelmien takia. Parhaiden syöjien ryhmästä ei poistettu ketään.

Heikko syönti tarkoittaa sitä, että lehmä saa vain 2/3 suunnitellusta ravinnosta ja kivennäistarpeesta. Tämä lisää poikimahalvauksen, ketoosin ja muiden aineenvaihduntahäiriöiden riskiä. Riittävästä kivennäisen saannista huolehtiminen ja Acetona-energiarehun antaminen jo ennen poikimista voi merkittävästi tukea vanhempien ja heikosti syövien umpilehmien terveyttä.

Hiehoista parhaat 80 % söivät 10,5 kg ka/pv, mutta heikoin 20 % vain 6,5 kg ka/pv. Heikoilla syöjillä oli myös 60 kg pienempi elopaino ja alempi kuntoluokka. Niiden maitotuotos jäi useita kiloja pienemmäksi, ja seuraavaan tiineytykseen tarvittiin useampia siemennyskertoja. Hiehojen syöntikykyä voidaan lisätä parantamalla vasikoiden kasvua. Hyvä kasvu ja hiehojen riittävä koko vahvistavat terveyttä ja hedelmällisyyttä sekä lisäävät maitotuotosta.

Teksti: Pirjo Hissa