Ummessaoloajan ruokinta

Ummessaoloaikana valmentaudutaan tulevaan lypsykauteen

Ummessaoloaika kestää noin 2 kuukautta: vähintään 6 viikkoa, suositus 8 viikkoa. Lehmä palautuu edellisestä tuotoskaudesta ja valmistautuu uuteen tuotoskauteen.

Ummessaoloajan ruokinnan haasteita:

• Pötsin täyteisyyden ja aktiivisuuden säilyminen
→ Sopiva ruokinnan energiaväkevyys noin 9-10 MJ/kg ka ja valkuaispitoisuus 130-150 g/kg ka
• Kivennäistasapainon hallitseminen
→ Ennaltaehkäistään poikimahalvaus, ketoosi ja hedelmällisyyshäiriöt
→ Parannetaan syntyvän vasikan elinvoimaisuutta
• Lihomisen välttäminen: sopiva kuntoluokka on noin 3-3,5
→ Varmistetaan lehmän hyvä syöntikyky ja maidontuotanto poikimisen jälkeen

Ummessaoloajan ruokinnan suunnittelussa on otettava huomioon etenkin lehmälle tarjottavan karkearehun laatu ja määrä. Sulavaa säilörehua tulee syöttää umpilehmille rajoitetusti tai sitä kannattaa laimentaa huonommin sulavalla säilörehulla tai oljella.

Turvallisin valinta ummessaoloajan kivennäisruokintaan on kalsiumaineenvaihduntaa vahvistava Umpi Namino Anion. Se sisältää umpilehmille optimaaliset kivennäis- ja hivenainepitoisuudet sekä happamoittavia suoloja, klorideja ja sulfaatteja, jotka tehostavat kalkkipumpun käynnistymistä ennen poikimista. Ummessaolokaudelle sopiva täyskivennäinen on Umpi Hertta.

Tunnuta maltillisesti

pH-asteikko

Tunnutusruokinta aloitetaan 3 viikkoa ennen oletettua poikima-aikaa. Sen tarkoituksena on totuttaa pötsimikrobit poikimisen jälkeisiin rehuihin. Väkirehun määrää lisätään vähitellen ja karkearehussa siirrytään lypsykauden sulavan säilörehun syöttöön. Kolme viikkoa ennen poikimista väkirehua annetaan tavallisesti yksi kilo päivässä ja määrää kasvatetaan kilo viikossa.

Matalan tunnutuksen eduiksi on todettu:

•helpommat poikimiset
•maksarasvoittumariskin aleneminen
•poikimahalvausten väheneminen
•utareturvotusten ja utaretulehdusten väheneminen
•lehmien parantunut syöntihalu poikimisen jälkeen

Tunnutusruokinnassa väkirehu ja lisärehut on valittava sen mukaan, miten suuri riski lehmällä on sairastua poikimahalvaukseen. Seosruokinnassa varsinainen tunnutusruokinta on haastellinen järjestää. Tunnutusruokinta olisi helpoin järjestää eriyttämällä 3 viikkoa ennen poikimista lehmät omaksi ryhmäkseen tai asentamalla väkirehukioski umpilehmien osastolle tunnutusruokintaa varten. Vaikeampi ratkaisu on viedä tunnutettaville lehmille 1/3 rehuannoksesta lypsävien lehmien seosta, jolloin tunnutettavien lehmien pitäisi joka tapauksessa olla omassa ryhmässään.

Kalsiumaineenvaihdunnan haasteet poikimisen yhteydessä

Maidontuotannon alkaessa lehmän kalsiumin kuljetus ja imeytyminen verenkiertoon ovat haaste. Lisäksi lehmän vastustuskykyä koetellaan poikimisen yhteydessä. Poikimahalvausten ja piilevien poikimahalvausoireiden estämiseksi lehmän oma kalsiumpumppu on käynnistettävä jo ennen poikimista.

Kalsiumaineenvaihduntaan voidaan vaikuttaa oikealla ummessoloajan kivennäisruokinnalla. Useamman kerran poikineille lehmille sekä nurmirehun kalium tai kalsiumpitoisuuden ollessa korkea suosittelemme tunnutusruokintaan Acetona Dry Strong -tuotetta. Sen poikimahalvausta ehkäisevä vaikutus perustuu veren happamuuden lisääntymiseen, jolloin kalsiumin hyväksikäyttö on tehokkaimmillaan. Poikimahalvauksen torjunnan varmuutta ja tehoa voi seurata pH-paperilla virtsasta. Normaalisti pH on noin 8 ja pH:n lasku välille 6,0-6,5 kertoo poikimahalvauksen torjunnan olevan kohdallaan.

Poikimahalvauksen ennaltaehkäisyyn juuri ennen poikimista voidaan käyttää suun kautta annettavaa ProRumen Ca-liuosta. Se tehostaa kalsiumin imeytymistä rehusta ja siten nostaa lehmän veren kalsiumpitoisuutta nopeasti.

Tunnutuskauden rehuvalinta poikimahalvausriskin mukaan.