EKM-Krossilla kymppitonni lisää maitotiliä Martikkalassa
Vesa ja Anita Tikkasen maitotilalla Lapinlahden Martikkalassa 80 lehmän aamulypsy on saatu viimeisteltyä. Tilalle rakennettiin vuonna 2008 uusi pihatto, johon valikoitui lypsymalliksi pyörivä karuselliasema. ”Kiuruvedelle oli tulossa silloin ensimmäinen karuselliasema”, kertoo Anita, ja siitähän se ajatus sitten lähti. Pariskunta on ollut tyytyväinen ratkaisuun. ”Eläinliikenteestä saatiin jouhea ja joutuisa”, Vesa täydentää valintaprosessia ja toteaa, että yhdelle robotille eläimiä olisi ollut heidän navettakoossa hieman liikaa ja kahdelle liian vähän.
”Köyhän miehen mikseri” ruokinnan apuna
Tikkaset ovat tehneet ruokintaan mattoruokkijan ja kioskien tueksi oman lisäosansa, jota Vesa kutsuu ”köyhän miehen mikseriksi”. Mikserin läpi saadaan syötettyä säilörehujen joukkoon tasaisesti päivän mittaan kivennäisiä ja hieman lisäviljaa. Tämän ansiosta hiehoille ei tarvitse käsijaolla syöttää viljaa ja kivennäisruokintakin helpottuu huomattavasti, koska kivennäisrehuja ei tarvitse enää kantaa kioskien annostelusuppiloihin, Anita täsmentää tyytyväisenä.
Päärehuna tilalla on käytössä EKM-Krossi, joka otettiin käyttöön Auto-Krossi III:sen tilalle loka-marraskuussa 2020. ”Pitoisuuksista silloin puhuttiin Markun kanssa”, Anita sanoo ja Vesa täydentää: ”Se on ainoa millä tehdä lisähintaa”. Ruokinta-asiantuntija Markku Komulainen suositteli tällöin kokeilemaan uutta EKM-Krossia, johon on kasattu uusin tieto pitoisuuksia parhaiten tuottavista raaka-aineista ja rehuaineista. ”Siinä ei ollut isoa hintaeroa (Auto-Krossi III:seen), kokeilukynnys oli matala”, kuvaa Vesa ajatuksiaan.
Vaikutukset näkyvät maitotilissä
EKM-Krossin käyttöönotto on nähtävissä nyt maitotilissä positiivisena lisänä. ”Rasva oli silloin syksyllä kun aloitettiin rehun käyttö 4,3 %. Parhaimmillaan se on käynyt 4,7 %:ssa ja tänään rasvapitoisuus maidossa on 4,6 %. Maidon valkuainen ja maitomäärä ovat pysyneet tasaisena”, Vesa katsoo maitokuittia ja toteaa, että rasvan nousu tekee heille n. 1,2 sent/litra lisää maitotiliä. ”Tuohan tarkoittaa teidän vuosituotoksessa lähes 10 000 euroa”, toteaa Markku tyytyväisenä. ”Isossa määrässä sentti ja puoli senttiä näyttelee paljon, kun kate on ohut”, Vesa muistuttaa. Rehun käyttöönotto sujui hyvin, maittavuudessa ei huomattu muutoksia, kertoo Anilta. ”Urealuku oli pikkaisen alhaalla ennen rehun käyttöönottoa, se saatiin nousemaan optimaaliseen 22-23 mg tasolle”, Anita jatkaa.
Termiinikauppaa jo 5 vuoden ajalta
”Teillähän on niitä rehujen termiinisopimuksia tehty jo 5 vuoden ajan”, ruokinta-asiantuntija Markku aloittaa keskustelun. ”Heiluntavaiheille ollaan aina näitä katsottu”, Vesa komppaa. ”Viime syksyn ja talven kaudella tuli aika roima säästö, ja tämä kevätkin on suojattu hintaheilunnalta”, Markku jatkaa. Tilalla on termiinisopimusten rinnalla käytetty päivänhintaisia rehuja niissä markkinan vaiheissa, joissa markkinat ovat kääntymässä laskuun. ”Pitää osata katsella vähän vuoden kulkua meillä ja maailmalla, minne päin se koko homma liikahtaa”, kertoo Vesa omasta taktiikastaan. Hän seuraa myös raaka-ainemarkkinadataa useista kanavista pitääkseen itsensä ajan tasalla.
Tikkaset ovat tyytyväisiä termiinisopimustoimintaan. ”Tuopi se tietyn vakauden sopimuskaudelle, kun tietää mitä eväät maksavat”, Vesa pohtii, ”Ei tarvitse kytätä päivänhinnan matalinta hintapiikkiä ja kikkailla kuormakoilla, täydet kuormat säästävät rahdissa.” Vesa pohtii myös rehun hinnan merkitystä laatuun nähden: ”Rehun hinta voi olla toisella edullinen, mutta ruokintasuunnitelmaan laitettaessa se osoittautuukin kalliiksi puhumattakaan siitä, minkälaisista komponenteista rehu on koostettu.”