Lypsylehmien seosruokinta

Hyvä seos koostuu säilörehusta, viljasta, valkuaisrouheesta, kivennäisrehusta sekä maittavuutta ja monipuolisuutta lisäävistä elintarviketeollisuuden sivujakeista. Tyypillisesti käytettyjä sivujakeita ovat esimerkiksi mäski ja perunarehu. Seosruokinnan monipuolistaminen sulavilla kuiduilla varmistaa pötsin toimivuuden sekä seoksen maittavuuden. Seoksen maittavuus ratkaisee pitkälti sen, kuinka hyvin seos lypsättää. Seosruokinnassa vaihtoehtoina ovat TMR (total mixed ration) täysi seosruokinta ja PMR (partial mixed ration) täydennetty seosruokinta.

Karkearehu on tärkein seoksen raaka-aine

Trioliet-rehunjakovaunu

Seosruokinnassa voidaan käyttää karkearehuina kaikkia normaaleja karkearehuja: säilörehua, heinää, kokoviljasäilörehua, olkea. Karkearehujen pitää olla hyvälaatuisia sekä ravitsemuksellisesti että hygienialtaan. Seosrehu ei tee huonosti säilyneestä säilörehusta hyvää! Karkearehujen laadun analysoiminen on seosruokinnassa erityisen tärkeää. Analyysejä kannattaa teettää mahdollisimman kattavasti.

Normaalin sulavuuden omaava säilörehu (D-arvo 660 - 680 g/kg ka) sisältää yleensä riittävästi rakenteellista kuitua, joten olkilisäystä normaaleilla käyttömäärillä ei tarvita.

Seosruokintatilalla kannattaa korkean sulavuuden sijaan tavoitella optimaalisia säilörehun sulavuusarvoja (D-arvo tavoite 660 - 680 g/kg ka). Nurmen viljelyyn kannattaa valita sellaisia siemenjalosteita/lajikkeita, jotka mahdollistavat samanaikaisesti sopivan energia-arvon, riittävän NDF kuidun ja hyvän valkuaispitoisuuden.

Ohraa vihreällä tähkällä

Seosruokinta mahdollistaa kokoviljasäilörehun käyttön säilörehujen rinnalla. Kokoviljasäilörehun käytössä on myös oleellista tuntea sen ruokinnallinen laatu. Kokoviljasäilörehun sulavuus ja rehuarvo riippuvat kasvilajista, -lajikkeesta ja kasvuoloista sekä korren ja jyvän osuuksista. NDF-kuitupitoisuus vaihtelee yleensä 400-500 g/kg ka , tärkkelyspitoisuus 80-250 g/kg ka ja sokeripitoisuus30-100 g/kg ka. Kokoviljasäilörehua on suositeltavaa käyttää lypsylehmien ruokinnassa 20-50 % karkearehun määrästä riippuen sen sulavuudesta.

Kokoviljasäilörehuksi voidaan korjata esimerkiksi nurmen suojaviljakasvusto. Ohra on kokoviljasäilörehuna parhaiten sulavaa, mutta kokoviljasäilörehua voidaan tehdä myös kevätvehnä- ja kaurakasvustosta. Kokojyväviljasäilörehun kuiva-ainesato kasvaa taikinatuleentumiseen saakka, jolloin myös säilöntäominaisuudet ovat parhaimmillaan. Sopiva niittoajankohta on ohralla 3-5 viikkoa, kevätvehnällä 4-6 viikkoa tähkälle tulon jälkeen.

Vilja seosruokinnassa

Seosruokinnassa hyödynnetään usein teollisia viljarehuja tai kotoisia viljoja. Kotoinen vilja sopii seosruokintaan sekä kuivattuna että murskesäilöttynä, kunhan viljan rakenne rikotaan esim. valssijauhatuksella ennen ruokintaa. Viljojen käyttöä seosruokinnassa ohjaa niiden tärkkelys- ja energiapitoisuus. Liian tärkkelyspitoinen seos PRM-seosruokintatiloilla heikentää eläinliikennettä lypsyrobotilla. Lypsylehmien TMR-seosruokinnassa tärkkelystasot voivat olla korkeammat 160-180 g/kg ka riippuen säilörehujen kuitu- ja sokeripitoisuuksista. Liiallinen tärkkelys nostaa maitorasvaa alentavan hapanpötsin riskiä.

Monipuolisen seoksen koostaminen

Farmarin mäskiä

Monipuoliset pötsimikrobiston toimintaa ja tuotosta parhaiten tukevat seokset sisältävät sopivassa suhteessa laadukasta karkearehua, viljaa, rypsiä ja/tai muita valkuaisraaka-aineita, kivennäisiä ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita. Seoksen monipuolisuus takaa hyvän maittavuuden, tasaisen energian ja valkuaisen saannin, sekä sopivan teknisen koostumuksen. Monipuoliset seokset parantavat rehun syöntiä paremman maittavuuden ja pienemmän lajittumisen ansiosta.

Seosruokintaa voidaan monipuolistaa esimerkiksi seuraavilla elintarviketeollisuuden sivutuotteilla:

  • Farmarin Perunarehu
  • Farmarin mäskit
  • Farmarin Seosmelassi ja Farmarin Valkuaismelassi
  • Farmarin Raeleike ja Farmarin Mureleike

  • Teollisia väkirehuseoksia voidaan käyttää seoksen joukossa tai täydentäjinä ruokinta-automaateilla. Seokseen voidaan käyttää elintarviketeollisuuden sivutuotteiden lisäksi täysrehuja, puolitiivisteitä, tiivisteitä ja viljakomponentteja. Seosruokinta voidaan toteuttaa myös yksinkertaisemmillaan säilörehulla ja täysrehulla, jolloin seosksella saavutetaan saadaan täysrehuruokinnan ja seosrehuruokinnan yhdistetyt hyödyt.


    Seosruokintakäytännöt

    Seosruokintatiloilla pyritään maksimoimaan seoksen syönti ja optimoimaan valkuais-energiasuhde eläinten ja ruokintastrategian kannalta parhaaksi.

  • Päivitä seossuunnitelma aina säilörehuerän vaihtuessa tai säilörehun kuiva-aineen muuttuessa
  • Seoksen sopiva kuiva-ainepitoisuus on noin 35-45 %
  • Tasapainoinen resepti, joka vastaa eläinten ravinnontarvetta
  • Monipuolinen raaka-ainekoostumus
  • Vähennä lajittumista. Liian pitkä korsi ja kuiva seos lisäävät valikoinnin mahdollisuutta.
  • Hyvä tekninen laatu
  • Valmista seos joka päivä. Varo kesällä seoksen lämpenemistä.
  • Seosta pidetään vapaasti tarjolla vähintään 20 tuntia päivässä
  • Ruokintapöytätilaa pitää olla riittävästi, jotta arat ensikotkin uskaltavat syödä
  • Syömätöntä rehua pitää jäädä 5-10 % jaetusta rehusta
  • Ruokintapöytä harjataan tarvittaessa, mieluiten päivittäin
  • Varmista, että eläimet saavat hyvin vettä

  • TMR-Seos (Total Mixed ration)

    TMR-seosruokinnan etuna on sen yksinkertaisuus. Jotta TMR-ruokinta saataisiin järkeväksi, vaatisi se kuitenkin eläinten ryhmittelyä tuotostason ja tuotosvaiheen mukaisiin vähintään 50 lehmän ryhmiin. Pienin järkevä seoksen sekoitusmäärä on n.1500-2000 kg (40-50 lehmän päivittäinen tarve). Jos TMR toteutetaan ilman ryhmittelyä, energian ja valkuaisen määrät on mahdoton saada kaikille lypsäville sopivaksi. Kun käytetään samaa seosta koko lypsävien joukolle, korkeatuottoiset laihtuvat liiallisesti ja pienituottoiset lihovat. Loppulypsykauden lihominen aiheuttaa ongelmia seuraavan poikimakauden aikana.

    TMR-seoksia suunnitellaan tarpeen vähintään kaksi: matala- ja keskituottoiset sekä korkeatuottoiset. Seosten koostumus ja väkevyys lasketaan karjan tuotostason ja tavoitteiden mukaisesti. Yleissuositus on, että korkeatuottoisten lehmien seos lasketaan 35-45 kilon tuotostason vaatimusten mukaiseksi. Keski/matalatuotoisten seoksen laskentaperusteena voi olla esimerkiksi 25 kilon tuotostaso. Seokset koostetaan samoista komponenteista. Seosten väkirehu%-ero saa olla korkeintaan 10-15 % -yksikköä, ettei tuotos alene liian voimakkaasti kun lehmä siirretään väkevämmältä seokselta laimeammalle seokselle. Lehmän siirtoajankohdan ryhmästä toiseen ratkaisee sen päivätuotos ja kuntoluokka.

    PMR-Seos (Partial Mixed ration)

    Lypsykarjatilan seosruokintavaihtoehdoksi on luonnollisinta valita PMR eli täydennetty seosruokinta. Täydennetyn seosruokinnan etuna on tarkka yksilöllinen ruokinta, joka huomioi eläinten erilaiset ravitsemukselliset vaatimukset tuotantovaiheesta riippuen.

    Täydennetyssä seosruokinnassa annetaan eläimen tuotantovaiheen mukainen väkirehutäydennys seoksen lisäksi väkirehukioskista tai lypsyrobotilta. Näin itse seos on mahdollista rakentaa siten, että matalatuottoiset eivät turhaan liho ja korkeatuottoiset saavat tarvitsemansa energia- ja valkuaismäärän. Täydennetty seosruokinta on helppo ja taloudellinen tapa ruokkia ja saada samanaikaisesti seosruokinnan tuomat edut käyttöön.

    PMR-seosruokintaa harjoittavalla lypsykarjatilalla seosresepti suunnitellaan keskimääräisen tuotoksen mukaan (esim. 30 kg lypsävät). Ravintoainevaatimukset asettuvat reseptissä siten, että perusreseptin energia- ja valkuaisväkevyys riittää 25-30 maitokilon tuottamiseen. Tätä enemmän tuottaville lehmille annostellaan kioskista väkirehulisä, joka kattaa puuttuvat energia- ja valkuaisaineet. Seoksen riittävä kuitupitoisuus on tärkeää.

    Erityisesti lypsyrobottitiloilla on tärkeää, ettei seoksesta tehdä liian energiapitoista. Liian väkevällä seoksella lehmät "laiskistuvat" ja lypsyllä käyntikertojen määrä laskee. PMR-Seosta täydennetään usein laadukkaalla täydennysväkihrehulla, kuten Auto-Krossi. Täydennysrehun määrä varsinkin houkutusväkirehuna on usein n. 1 kg/10 kg maitoa. Mahdollisuuksien mukaan ruokinta-automaateilta annostellaan vähintään ensimmäisen 100 tuotospäivän ajan verensokeria nostavia Acetona® -tuotteita.