Uusi kanajaloste suomalaistuottajien toiveiden pohjalta

Kuva: Terttu Koskela

LSK Poultry Oy tuo maahan Lohmanin LSL Classic- ja nyt myös uutta LSL Lite -jalostetta. Tuottajien toive oli, että saadaan kanajaloste, joka munisi enemmän pienemmän M-koon munia. Uusi jaloste tuotiin maahan vuonna 2015 ja tuotanto munintakanaloissa on lähtenyt käyntiin tämän vuoden aikana.


LSK Poultry Oy perustettiin vuonna 1965 siitoskanaloiden yhteisyrityksenä. Alkuvaiheessa yhtiön toiminta-ajatuksena oli jalostaa omasta kotimaisesta kannasta parempaa munintakanaa. Myöhemmin 1980-luvun loppupuolella kanajalostetta päätettiin lähteä tuomaan ulkoa. LSK Poultry Oy:n toimitusjohtajana on vuodesta 2002 toiminut Sanna Muurama ja yhtiön pääkonttori sijaitsee Laitilassa. LSK Poultry Oy:n osakkaina on 60 eri
sidosryhmien edustajaa.

Isovanhempaispolven untuvikkojen tuonti lisää joustavuutta


Lohmann Tierzucht toimittaa LSL-isovanhempaisuntuvikot LSK Poultry Oy:lle Laitilan karanteenialueen kasvattamoon Saksasta. Tuontierät ovat karanteenikasvattamossa 15 ikäviikkoon asti, jonka jälkeen isovanhemmat siirretään munittamoon. LSL-isovanhempien tuottamat siitosmunat haudotaan Laitilan siitoseläinhautomossa.
Vuorokauden ikäisinä untuvikot siirretään Laitilan toimipisteen siitoseläinkasvattamoihin, joista ne toimitetaan 15 viikon ikäisinä kahteen siitosmunittamoon; Kanakankareelle Säkylään ja Saariston Siipikarja Oy:lle Rymättylään. Untuvikot haudotaan Humppilan hautomossa, josta untuvikot jaetaan nuorikkokasvattajille ja munittajille. LSL-kasvattajat tuottavat nuorikoita virikehäkki-, lattia-, kerroslattia- ja luomutuotantoon huomioiden eri tuotantotapojen vaatimukset.
LSK Poultry Oy tuo GP-untuvikkoja noin 4  000 eläimen erissä 60–65 viikon välein. LSK Poultry Oy on Suomessa ainoa maahantuoja, joka tuo jalosteen isovanhempaisuntuvikkoina. Prosessi on puolisen vuotta pidempi verrattuna siihen, että jalosteen toisi vanhempaispolven untuvikkoina.
–   Jos toisimme vanhempaispolven lintuja, olisi niitä tuotava aina tietyn kokoinen erä, Sanna Muurama kertoo.
–   Yhteen tuontierään liittyy aina myös paljon kustannuksia ja tautiriski. Entäpä jos joskus maailmalla olevan tautitilanteen vuoksi lintuja ei saisikaan tuoda?, Muurama kysyy.
–   Kun maassa on oma eläinaines, on mahdollisuus isompiin joustoihin ja kysynnän mukautumiseen. Kustannustehokkuus on Muuraman mukaan tässä toimintamallissa täysin kiinni siitä, kuinka paljon isovanhempaispolven linnuilla teetetään munia.

 

Kuva: Terttu Koskela

LSK Poultry Oy:n toimitusjohtaja Sanna Muurama ja Hankkijan asiantuntijamyyjä Terttu Koskela kertovat yhteistyön olevan kiinteää ja avointa. – On tärkeää, että saamme maahantuojalta tietoa siitä mitä Lohmanin kana tarvitsee, Koskela toteaa. Maahantuojan on vastaavasti tärkeää saada tietoa, miten kana on tuottanut ja toiminut kanaloissa. Kuva: Anne Nieminen
 

Kotimaantuotanto ykkösasia

Vuodesta 2002 alkaen LSK Poultry Oy on keskittänyt LSL-untuvikkohaudonnan Humppilaan
Vuodesta 2002 alkaen LSK Poultry Oy on keskittänyt LSL-untuvikkohaudonnan Humppilaan ja toiminut Lohmann-untuvikkojen ainoana hautojana ja myyjänä Suomessa. Kuva: Sanna Muurama

Sanna Muuramalla on ollut iso rooli siinä, että asiakassuhde Saksaan Lohmann Tierzuchtin kanssa on jatkunut, ja että isovanhempaispolven jalostetta on aina uuden deadlinen jälkeen edelleen kuitenkin Suomeen saatu.
–   Vuonna 2015 tilanne kuitenkin onneksemme kääntyi toisinpäin ja untuvikkoja haluttiin antaa enemmänkin, ikään kuin turvaan Euroopan tautipaineilta, Muurama naurahtaa. Euroopassa Suomen korkeaa hygieniatasoa ja tautivapautta
pidetään lähes poikkeuksellisena. Suomi toimiikin jalosteen myyjän taholta riskinhajauttajana, koska meillä vakavilta epidemioilta on vältytty.
Vaikka mahdollisuuksia myös viennin laajempaan aloittamiseen olisi, painottaa Muurama yhtiön reaalitoiminnan olevan kuitenkin Suomessa.
–   Tärkein tehtävämme on turvata kotimaantuotanto ja taata untuvikkojen saatavuus kotimaassa, sanoo Sanna Muurama.
Sanna Muurama luotsaa myös kotitilaansa Saariston Siipikarja Oy:tä yhdessä miehensä kanssa Rymättylässä.
–   Aloitimme tässä yrittäjinä vuonna 1995. Tilalla on siitoskanoja ja -kukkoja noin 15 000. Munintakanoja kasvatetaan kuudessa hallissa, joista neljä on lattia- ja kaksi virikehäkkikasvattamoita. Olen kasvanut tähän työhön. Isoisäni oli perustamassa LSK Poultry Oy:tä ja isäni oli mukana aloittamassa LSL Classic -jalosteen tuontia Suomeen, Muurama toteaa.


Lite suomalaisten toiveiden mukaan


LSK Poultry on tuonut pitkään Suomeen LSL Classic -jalostetta.
–   LSL Classic on hyvä perusvarma munija. Vuonna 2015 tuotiin maahan ensimmäiset Lite-jalosteen untuvikot ja nyt tätä jalostetta on lähes puolella tuottajista. Ja jos ennen meillä oli hyvä kana, niin nyt ollaan oltu ehkä vieläkin tyytyväisempiä, Sanna Muurama tuumii.
Tosin tämän jalosteen muninnat ovat vasta lähdössä käyntiin, joten kokemuksia tästä kanasta vasta karttuu. Tiloilta on jo nyt kehuttu LSL Lite -jalosteen rauhallista luonnetta ja tasaista kasvua.
LSL Lite -kana munii pienempiä M-koon munia, joiden kysyntä on koko ajan kasvussa.
–   Tätä jalostetta ei juuri ole vielä muualla Euroopassa, koska tämä tehtiin Suomen aloitteesta, kertoo Muurama. Hollantiin jalostetta meni kesäkuussa ja Tanska saa ensimmäiset emot tänä syksynä. Mutta myös muutamissa muissa Euroopan maissa jalostelinja on jo herättänyt kiinnostusta. Koska kana tuottaa enemmän pienempiä munia, se syö vähemmän, mutta ei silti vaadi väkevämpää rehua. Rehuhyötysuhde on hyvä, jolloin tuotantokustannuksissa säästetään. Kanan kasvu ei myöskään joudu kilpailemaan munan painon kanssa.


Helppo olla yhtä mieltä


Sanna Muuraman mukaan kananmunantuotannon onnistumisessa tärkeimmät osatekijät ovat hyvä kana-aines, tuottaja ja rehutehdas.
Tarvittaessa Muurama pyrkii auttamaan yksittäisiä tuottajia oman kokemuksensa perusteella ruokinnan suunnittelussa tai muissa ongelmatilanteissa.
–   Rehujen kehitystyössä on vastaavasti tärkeää, että saadaan maahantuojan tietämystä jalosteesta, Koskela toteaa.
Hankkijan asiantuntijamyyjä Terttu Koskela kertoo kehitysyhteistyön LSK Poultry Oy:n kanssa sujuvan hyvin ja tiedonvaihto toimii tehokkaasti molempiin suuntiin.
–   Kimmo Hakala ja Terttu ovat minulle silmät ja korvat kanaloissa, toteaa Sanna Muurama, joka on tyytyväinen siihen, että asiantuntijamyyjän kautta jalosteista välittyy tietoa muun muassa punnitusten muodossa.
Sanna Muuraman mukaan asiantuntijamyyjän kanssa keskustellaan herkästi.
–   Tärkeää on myös yhteen suuntaan katsominen, haluamme kehittää toimintaa ja rehuja hyvässä hengessä. Lisäksi yhteydenottoon on matala kynnys, jos joku asia mietityttää, Terttu Koskela toteaa. Näin Sanna Muurama toivoo olevan myös tuottajien suunnasta.

Teksti: Anne Nieminen