Rehun ulkoinen rakenne vaikuttaa linnun syöntikäyttäytymiseen
Rehun rakenteesta keskusteltaessa on tärkeää erottaa niin sanottu makrorakenne ja mikrorakenne toisistaan. Makrorakenteella tarkoitetaan rehun ulkoista olomuotoa eli rakeiden tai mureen ulkoisia mittoja. Mikrorakenne tarkoittaa rakeen sisäistä partikkelikoostumusta, eli niiden partikkelien kokoa, joista rae tai mure muodostuu. Makrorakenne vaikuttaa linnun rehunkulutukseen ja syöntikäyttäytymiseen.
Linnut valikoivat mieluiten suhteellisen suuria partikkeleita. Valikoiva syönti voi johtaa parven epätasaisuuden kasvuun, jos dominoivat yksilöt valikoivat aina isoimmat partikkelit ja alempana arvoasteikossa olevat yksilöt saavat tyytyä pienempiin. Tällöin ravintoaineiden jakautuminen saattaa olla epätasaista, eivätkä saannit kohtaakaan tarpeita.
Linnut poimivat aina yhden rehupartikkelin kerrallaan. Tämä tapahtuu keskimäärin kerran sekunnissa rehun makrorakenteesta riippumatta. Niinpä rehun makrorakenne vaikuttaa merkittävästi syöntinopeuteen: isopartikkelinen rehu nopeuttaa ja pienipartikkelinen rehu hidastaa syöntinopeutta. Isopartikkelista rehua tyypillisesti myös kuluu enemmän, mutta rehuhyötysuhde on usein parempi. Yleisesti ottaen nopeasti kasvavilla linnuilla nopeampi ja tehokkaampi syönti on eduksi. Sen sijaan munivilla linnuilla on perusteltua tarjota mahdollisuus pitempään syöntiaikaan ja ruuanetsimiskäyttäytymisen toteuttamiseen, sillä se rauhoittaa parvea ja lisää lintujen tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Erityisen tärkeää tämä on broileriemoilla. Munivilla kanoilla ja kananuorikoilla rakeisen rehun käyttö saattaa myös johtaa liian suureen ravintoaineiden saantiin, mikä puolestaan altistaa rasvamaksan kehittymiselle.
Ruokintaoppaissa kanan- ja kalkkunanpoikasille suositellaan mureolomuotoa, sillä sen syöminen on rakeistamatonta rehua nopeampaa, rehuhyötysuhde on parempi ja poikaset kasvavat nopeammin. Rakeistettu ja mureistettu rehu varmistaa osaltaan riittävää ravintoaineiden saantia, kun nuoren linnun sulatuskapasiteetti on vielä rajallinen. Hankkijan untuvikkorehujen olomuoto on nimeltään Muru. Pienireikäisen matriisin läpi puristettu rae on kestävämpi, minkä ansiosta valmiissa tuotteissa on vähemmän jauheisuutta kuin perinteisessä mureessa.
Maailmanlaajuisesti kanoille tavallisin rehun olomuoto on rakeistamaton rehuseos eli niin kutsuttu mash. Suomessa kaikki teolliset rehut on kuumennuskäsiteltävä. Tämä on turvallisinta toteuttaa rakeistamalla, jolloin myös jäähdytyksen hygieniasta on mahdollista huolehtia tehokkaasti. Hankkijan Rihla-olomuodossa yhdistyvät rakeisen ja mash-olomuodon hyvät ominaisuudet. Syöntiaika on rakeista rehua selvästi pitempi, lajittuminen on vähäistä ja rehun sisäinen karkeus turvaa ruuansulatuskanavan luonnollisen kehittymisen ja toiminnan.
Teksti: Eija Valkonen, Hankkija Oy