Tähkäidäntää? Hometoksiineja?

Viljan laadun tarkka kontrollointi auttaa vähentämään riskejä, jotka liittyvät hankalissa ja kosteissa olosuhteissa korjatun viljan käyttöön sikojen ruokinnassa
Toksiinit eivät ole silmin havaittavissa, joten hometoksiinien ja muun huonolaatuisen viljan välttämisessä viljaerien analysointi ja käyttöön ohjaus laadun mukaan on tärkein keino varmistaa onnistunut ruokinta.

Hankkijan rehutehtaille vastaanotettavat viljat monitoroidaan tärkeimpien hometoksiinien suhteen

Viljan vastaanoton yhteydessä tutkitaan deoksinivalenoli (DON) kaikista vastaanotetuista kaurakuormista ja kattavasti vehnä- ja ohrakuormista sekä aina, jos vilja on aistinvaraisesti arveluttavaa. Lisäksi tehdään seurantaa zearalenonista (ZEA) sekä HT2- ja T2 -toksiineista.

Viljat voidaan lajitella tehtailla toksiinipitoisuuden mukaan. Herkkiin sikarehuihin ohjataan aina parhaat viljat (myös sellaisena vuotena kun toksiineja esiintyy paljon). Tämän lisäksi seuraamme säännöllisesti valmistamiemme rehuseosten toksiinipitoisuuksia.

Myös sikatilan omissa vilja-tiivistesekoituksissa on erittäin tärkeätä tuntea viljan alkuperä, laatu sekä miten se on varastoitu. Käytettävissä olevan oman viljan tai ostoviljan määrä kannattaa arvioida jo syyskaudella, jolloin voidaan ottaa viljan tarvetta vähentävät ratkaisut käyttöön riittävän ajoissa.
Näin sikojen ruokinta voidaan toteuttaa ilman äkillisiä muutoksia seuraavaan satoon asti.

Tähkäitäneen viljan käsittely ja rehuarvo

Kesän sääolosuhteet lisäsivät tähkäidännän riskiä. Tähkäidännällä tarkoitetaan tilannetta, jossa viljan jyvät ovat itämiskelpoisia ollessaan vielä tähkässä. Sateisuus ja pilvisyys aloittavat jyvien itämisen ennen sadonkorjuuta. Vehnä ja ruis ovat erityisen herkkiä tähkäidännälle, samoin ruisvehnä. Ohra ja kaura ovat kestävämpiä. Herkkyys riippuu myös lajikkeesta kaikilla viljalajeilla.

Tähkäitäneessä viljassa jyvien entsyymiaktiivisuus nousee, jolloin valkuaisen ja tärkkelyksen pilkkoutuminen alkaa. Parhaiten tunnettu on tärkkelystä pilkkova α-amylaasi. Tärkkelys pilkkoutuu ensin dekstriineiksi (liukoiseksi tärkkelykseksi), ja edelleen glukoosiksi, joka toimii itämisprosessissa energianlähteenä. Samalla muodostuu myös lämpöä, hiilidioksidia ja kosteutta. Itänyt vilja sisältää siis vähemmän, mutta liukoisempaa tärkkelystä. Itäneen viljan viskositeetti on alhaisempi, koska tärkkelyksen lisäksi myös muut polysakkaridit hajoavat entsyymien vaikutuksesta.

Tähkäidännän käynnistävät olosuhteet ovat otolliset myös homeiden kasvulle ja hometoksiinien muodostumiselle. Toksiineja voi olla, vaikka vilja näyttäisi päällisin puolin hyvältä. Toisaalta homeisessa ja/tai itäneessä viljassa ei toksiineja välttämättä ole. Sioilla runsas homekasvusto viljassa jo sinällään vähentää syöntiä!

Ravintoaineiden, kuten tärkkelyksen sulavuuteen itäminen ei sialla vaikuta. Sioille ei ole ohjearvoa siitä, miten paljon itänyttä viljaa voi käyttää ruokinnassa – varovaisuusperiaatetta kannattaa noudattaa!

Tähkäitäneen viljan kuivaus hieman on suositeltavaa. Kuivaamisen yhteydessä idut irtoavat ja jyvät voidaan varastoida ja käsitellä normaalisti. Jos tilan viljasta osa on itänyttä, kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää itäneelle viljalle perinteistä kuivausta, eikä sekoittaa isoon massaan kuivaavaan tai ilmatiiviiseen siiloon. Tällöin tuoresäilöntään ohjattaisiin pääsääntöisesti vilja, jossa ei ole tähkäidäntää. Tuoresäilönnässä propionihapon määrää säädellään kosteuden ja varastointiajan mukaan.

Homesiepparien käyttö rehuseoksessa on suositeltavaa, jos tilan viljassa on toksiinipitoisuus koholla. Analyysitulos tulee huomioida viljan käyttömäärissä seoksen koostumusta suunniteltaessa. Sikojen rehuissa EU-ohjearvo DONille on 0,9 mg/kg. On kuitenkin huomioitava, että varsinkin emakot ja porsaat reagoivat jo tätä matalampiin rehun toksiinipitoisuuksiin.

Hometoksiinit tyypillisesti vahingoittavat suoliston pintaa

Hometoksiinit tyypillisesti vahingoittavat suoliston pintaa, jolloin ravintoaineiden imeytyminen hidastuu ja suoliston bakteeriyhteisö alkaa kasvaa eläimelle tarkoitettujen ravintoaineiden varassa. Tällainen suoliston epätasapainotila voi näkyä esimerkiksi ripulina, heikentyneenä tuotantotuloksena ja eläinten laihtumisena syömisestä huolimatta. Monet hometoksiinit myös vaikuttavat haitallisesti eläimen puolustusjärjestelmän toimintaan, jolloin eläinten vastustuskyky virus- ja bakteeritaudeille heikkenee.

Hankkijan Progut®- ja Progres®- tuotteilla voidaan tukea kotieläinten suoliston ja puolustusjärjestelmän hyvinvointia. Progres®in resiinihapot tukevat suolen pinnan kuntoa vähentämällä suolistoa hajottavien tekijöiden aktiivisuutta. Progut®in tehoaineet, kuten betaglukaani ja manno-oligosakkaridit toimivat mallikappaleina, joiden avulla eläimen suolisto valmentautuu kohtaamaan haitallisia mikrobeja, kuten tauteja aiheuttavia bakteereita tai hiivoja. Progut®- ja Progres® ovatkin erinomainen apu silloin, kun eläimen rehussa tai muussa ympäristössä on tavallista enemmän haasteita.

Hankkijan valikoimassa on monipuolisia ratkaisuja viljan niukkuuteen

Hankkijan valikoimassa on monipuolisia ratkaisuja viljan niukkuuteen: oman viljan jatkeeksi, korvaamiseen ja täydennykseen puolitiivisteet, Nasu Sikaviljaseos, täysrehut.

Nyt kun uuden sadon viljat otetaan käyttöön ja ruokintasuunnitelman päivittäminen on ajankohtaista, kannattaa keskustella ruokinta-asiantuntijoidemme kanssa. He auttavat sinua valitsemaan yhdessä kanssasi tilallesi sopivimman ratkaisun.