Uuden sukupolven fytaasi – kohti pienempiä ruokinnan ympäristövaikutuksia

Uusi fytaasientsyymi tehostaa edelleen rehussa olevan kasviperäisen fosforin hyväksikäyttöä ja parantaa rehun sulavuutta. Kivennäisfosforin käyttötarve sikojen ja siipikarjan ruokinnassa vähenee ja tuotannon fosfori- ja typpipäästöt pienenevät.

Riittävä fosforinsaanti on välttämätöntä eläinten normaalille kasvulle, luustonkehitykselle, aineenvaihdunnalle ja valkuaissynteesille, sekä muun muassa munanmuodostukselle. Eläinten fosforitarpeen täyttämiseksi ruokinnassa käytetään kivennäisfosfaatteja. Fosfaattien arvioidaan kuitenkin voivan loppua seuraavan sadan vuoden aikana. Fosfaattien tuotannosta syntyy myös hiilidioksidipäästöjä. Ruokinnan ympäristövaikutusten pienentäminen on jo pitkään ollut tuotekehityksemme tavoitteena. Olemmekin jatkuvasti pystyneet vähentämään kivennäisfosfaatin käyttöä (kuvio 1). Merkittävä tekijä tässä kehityksessä on ollut rehuentsyymien käyttö ja jatkuva kehitystyö. Otimme jälleen uuden askeleen kevät-talvella 2024, kun Hankkijan sika- ja siipikarjarehuissa tuli käyttöön uuden sukupolven fytaasientsyymi Axtra PHY Gold.

MIHIN FYTAASIA TARVITAAN?

Kasviperäisten rehuaineiden fosfori on suurimmaksi osaksi sitoutuneena fytiinihappoon. Eläimistä vain märehtijät pystyvät hyödyntämään fytiinihappoon sitoutuneen fosforin pötsimikrobiensa ansioista. Sioilla ja siipikarjalla ei ole ruoansulatuskanavassaan fytaasientsyymiä. Kasvien luontainen fytaasientsyymiaktiivisuus vaihtelee paljon ja rehun lämpökäsittely tuhoaa sen herkästi. Fytiinihappo sitoo myös muita ravintoaineita ja vaikuttaa heikentävästi rehun hyväksikäyttöön. Rehuun lisättävä fytaasi irrottaa fytiinihappoon sitoutuneen fosforin eläimelle käyttökelpoiseksi. Fytaasi parantaa myös muiden ravintoaineiden sulavuutta. Lisäämme fytaasin rehuihin lämpökäsittelyn ja rakeistuksen jälkeen, jotta entsyymiaktiivisuus varmasti säilyy.

Kuvio 1. Kivennäisfosforin käyttömäärä Hankkijan rehujen valmistuksessa on pienentynyt alle puoleen vuodesta 2007
Kuvio 1. Kivennäisfosforin käyttömäärä Hankkijan rehujen valmistuksessa on pienentynyt alle puoleen vuodesta 2007
 

Teksti: Eija Valkonen ja Satu Valkama, Hankkija Oy