Kuivuus vaivana siemenviljelylohkoilla Etelä-Suomessa – satotoiveet ovat silti vielä korkealla

Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Hankkijan siemenviljelylohkoilla on edetty viljelytoimenpiteiden loppuvaiheisiin. Kasvustot ovat monin paikoin hyvännäköisiä, mutta kaikkialla on sama toive – vettä tarvitaan lisää.

Feedway ohra
Feedway-ohra Perniössä.

Toiveet hyvään satoon on vielä olemassa

Perniössä Örrin Mikan Feedway-lohko on jo ehtinyt täysin tähkälle, joten toimenpiteet ovat tältä kaudelta tehty. Tehdyt toimenpiteet ovat onnistuneet ja kasvusto näyttää hyväkuntoiselta kuivista olosuhteista huolimatta. Lohko sai lisätyppeä kesäkuun puolivälissä n. 30 kg/ha ja kokonaisuudessaan typpilannoituksen määrä lohkolle on n. 130 kg/ha. Samoihin aikoihin ajettiin myös pieni määrä Moddus M kasvunsäädettä, jolla varmistettiin tuuhean kasvuston pystyssä pysymistä. Juhannuksen alla 22.6. tehtiin lippulehtivaiheen tautitorjunta, ja samassa tankkiseokseen meni vielä pieni määrä kasvunsäädettä ja lehtilannoitetta. Kasvinsuojelutoimenpiteet näyttävät onnistuneen hyvin, rikkakasveja ei pellolla näy, ja korsi on lyhentynyt ja tanakoitunut hyvin. Sopivalla rytmityksellä annetut kasvunsääteet, sekä kesäkuun kuivat olosuhteet ovat toimineet hyvin korrensäädössä. Feedwayn hyvän taudinsietokyvyn, esikasvivalinnan ja lippulehtivaiheen tautitorjunnan myötä kasvusto on terve ja yhteyttävää lehtipinta-alaa on vielä paljon.

Suurin satoa rajoittava tekijä on kuivuus. Kylvön jälkeen lohkolla on satanut yhteensä 58 mm, ja viimeisen kuukauden aikana vain 11 mm. Maasta saatava kosteus on jo hyvin vähäistä juuriston kerroksessa, eli taivaalta tarvitaan apuja. Helteiden ja kuivan jakson vaikutukset näkyvät jo, runsaista sivuversoista on osa kuihtunut pois ja kasvi keskittynyt pääverson kasvuun. ”Vielä on odotukset yli 6 tonnin satoon kuitenkin, vaikka kuivuus on jo satoa leikannut pois”, Mika sanoo kysyttäessä satoennustetta, eikä se ole mitenkään mahdotonta. Satokomponenttien perusteella on mahdollista saavuttaa jopa 7,5 tonnin sato, mikäli loppukasvukausi ja jyvän täyttyminen onnistuvat hyvin.

Säkylässä veden puute rajoittaa sadontuottoa

Leijona-kevätvehnä
Leijona-kevätvehnä Säkylässä 4.7.

Jarmo Tiensuun Leijona-kevätvehnä on selvinnyt helteistä ja nyt ensimmäisissä yksilöissä on tähkä tulossa näkyviin, mutta vesisadetta tarvittaisiin kipeästi. Lohkon rikka- ja tautitorjunnasta on huolehdittu hyvin. Leijona-kevätvehnälle on ensimmäisen rikkaruiskutuksen ja kasvunsääteen jälkeen ruiskutettu kesäkuussa vielä Attribut C rikkatorjuntaan tankkiseoksena Amistar + Input tautitorjunnan kanssa. Juhannuksen jälkeen Leijona sai vielä lisälannoituksen Suomensalpietarilla, jota levitettiin 150 kg, eli typpeä n. 40 kg hehtaarille. Nyt erittäin lupaavalta näyttäneessä kasvustossa on nähtävissä veden puutteen oireita, erityisesti hiekkaisen rinnepellon kuivimmissa kohdissa.

Multavimmissa paikoissa kasvusto on pysynyt hyvässä kasvukunnossa, vaikkei sielläkään juuristokerroksessa ole enää kosteutta saatavilla. Helteiden ja kuivuuden takia sivuversoja on lähtenyt surkastumaan ja kasvit keskittyvät pääverson kasvatukseen. ”Nyt kaivataan vain vettä”, Jarmo toteaa. Ja se ehtii vielä paljon pelastamaan, vaikka nyt jo on satoa leikkaantunut. Kuivien ja helteisten olosuhteiden myötä ei toista korrensäädekäsittelyä voitu tehdä, eikä tarvekaan ole niin suuri. Vehnä näyttää jäävän korreltaan vähän normaalia lyhyemmäksi. Lämpimät kelit ovat tuoneet myös tuholaisongelmaa, kasvustossa on nähtävillä viljakukkojen toukkia, ja seuraavana on vuorossa niiden torjunta. Viljakukko on harvinaisempi tuholainen, mutta tänä vuonna on niitä havaittu normaalia enemmän, ja tällä lohkolla torjuntakynnys alkaa ylittymään. Myös kasvitautitorjunnan tarvetta tarkkaillaan ja tarpeen mukaan tehdään vielä tautitorjuntaruiskutus, kun vehnä on täysin tähkällä.

Lajikkeen vaihtoon ollaan tyytyväisiä

Hermanni-ohra
Hermanni-ohra Porissa 5.7.

Strömbergin Juha esittelee Hermanni-ohra kasvustoaan 5.7.. Tähkä on juuri tullut ulos. Kasvusto näyttää tasaiselta ja tuuhealta. Lohkolle on ruiskutettu kahdesti kasvunsäädettä ja viimeisimpänä toimenpiteenä on suoritettu tautitorjunta edellisenä päivänä. Tautitorjunnalla Juha kertoo varmistavansa siemenen laatua. Edellisellä tapaamisella Juha totesi lakoontumisen olevan usein haaste kyseisellä lohkolla. ”Tänä vuonna kasvusto tuskin lakoontuu” Juha naurahtaa tällä kertaa. Helteen ja kuivuuden vaikutuksesta kasvusto näyttää nyt lyhyeltä. Porissa on satanut toukokuun alun jälkeen vain noin 20 mm. ”Jos olisin tiennyt, millaisia kelejä on luvassa, olisin käyttänyt vähemmän korrensäädettä” Juha toteaa.

Seuraavaksi siementuotannossa olevalla lohkolla on vuorossa Ruokaviraston suorittama viljelystarkastus. Lohkolla esikasvina oli vehnä ja Juha aikoo tarkkailla kasvustoa vieraiden viljalajien varalta ja kitkeä mahdollisesti läpikasvaneet vehnät. ”Kantasiemenen mukana vieraita lajeja tulee vähän” Juha kehaisee. Hermanni-ohra on nyt ensimmäistä vuotta viljelyksessä Strömbergeillä. Aikaisemmin viljelyksessä oli Vertti-ohraa mutta lajikkeenvaihto ei kaduta. Vaikka helle pudotti vähän sato-odotuksia, kaikki edellytykset hyvään satoon on vielä olemassa.

Odotukset edelleen korkealla

Proxy-siemenkaura
Siemenkaura Proxy Kiukaisissa 5.7.

Kiukaisissa Seppo Katilan ja Marjo Isotalon siemenkaura Proxy näyttää komealta. Kasvusto on tullut röyhylle pari päivää sitten. Vaikka sadetta on tullut kesäkuussa vain 15 mm, on maassa silti riittänyt kosteutta. ”Viime vuonna kasvusto kärsi enemmän kuivuudesta” Seppo kertoo. Tilalla on nyt Proxyä viljelyssä toista vuotta. Viime vuonna Proxy tuotti lähes 6,7 tn sadon ja tänä vuonna odotuksen ovat suuremmat. ”Odotan tänä vuonna vieläkin parempaa satoa, mutta vettä tarvittaisiin lisää” Seppo toteaa.

Katila teki rikkaruiskutuksen suunnitellusti 10.6. Pixxaro Preriumilla ja sen lisäksi kasvusto sai lehtilannoituksena mangaania sekä korrensäädettä. Tautiaineruiskutuksia on tarvittu vain osalle lohkoista. Kasvustot näyttävät terveiltä eikä rikkoja ole havaittavissa. Esikasvina on Proxy-kaura joten kasvustoissa ei ole havaittavissa vieraita viljalajeja. Seuraavaksi Katilan ja Isotalon tilalla odotellaan viljelystarkastajan käyntiä.