Poimintoja kasvukaudesta 2021 – Mitä opimme ?

Viljakaupan ennakkonäytepusseihin täytetyt viljelytiedot ovat arvokasta käytännön tietoa, jonka avulla kehitetään Hankkijan toimintoja ja tuotevalikoimia. Tuloksia voidaan tarkastella myös ympäristönäkökulmasta; kuinka tehokkaasti tuotantopanosten käyttö on vaikuttanut satoon ja laatuun ja mitkä viljelytoimenpiteet ovat olleet sadontuotannon kannalta parhaita.

Viime kasvukaudet ovat olleet monissa osissa Suomea haasteellisia kevätviljoille. Kevään runsaat sateet ja keskikesän kuivuus vaikuttivat merkittävästi kevätviljojen kasvuun ja satoon. Syysviljat selviytyivät ääriolosuhteista paremmin muun muassa suuremman juuristonsa vuoksi, tämä näkyi myös ennakkonäytetilastoissa. Syysvehnien keskisato oli 5 110 kg/ha ja kevätvehnien 3 155 kg/ha. Syysvehnän typenkäytöntehokkuus oli selvästi parempaa kuin kevätvehnällä. Syysvehnän satopotentiaali on suurempi, mutta sen saavuttamiseksi viljelyyn täytyy panostaa. Syysvehnäkasvustot, joihin tehtiin tautitorjunta, tuottivat 570 kg/ha enemmän satoa kuin kasvustot, joihin ei tautitorjuntaa tehty. Tautitorjuttujen kasvustojen hehtolitrapaino oli myös 1,7 kg suurempi.

TERVE, PEITATTU KYLVÖSIEMEN VILJELYN PERUSTANA

Peitatuilla kylvösiemenillä tuotettiin runsaampi sato kaikilla viljalajeilla kuin peittaamattomilla. Orastumisen ja kasvuun lähdön onnistuminen on tärkeää Suomen lyhyessä ja intensiivisessä kasvukaudessa, kun tavoitellaan runsasta ja laadukasta satoa. Esimerkiksi Vibrance Star -valmisteella on siemen- ja maalevintäisten tautien torjunnan lisäksi vaikutusta myös kasvin juuriin tukemalla juuriston kehitystä.

Kuivasta keskikesästä huolimatta kasvitauteja esiintyi kaikilla viljalajeilla. Kasvustot, jotka oli kylvetty peitatulla siemenellä yhdistettynä kasvukaudella tehtyyn tautitorjuntaan, tuottivat kaikilla kevätviljoilla yli tuhat kiloa runsaamman hehtaarisadon verrattuna peittaamattomalla siemenellä kylvettyyn kasvustoon, joihin ei tautitorjuntaa tehty. Ohralla näkyi myös selvä ero hehtolitrapainossa. Viime kasvukauden olosuhteiden vuoksi varsinkin kauran jyväkoko jäi selvästi pienemmäksi kuin normaalisti. Peittauksella yhdistettynä tautitorjuntaan saavutettiin 2,6 %-yksikköä vähäisempi pienien jyvien (alle 2 mm) osuus.

 

Teksti: JUHO LASSI, Hankkija Oy