Hovin tilan nurmentuotannossa tavoitteena hyvä kuitupitoisuus

Tanja ja Petri Hovi viljelevät Lappeenrannassa noin 70 lehmän lypsykarjatilaa. He osallistuivat Hankkijan järjestämään nurmiaiheiseen pienryhmään talvella 2016. Tästä lähti ajatus miettiä nurmentuotantoa hieman uudelta kannalta.

Peltoa tilalla on omavaraiseen nurmirehun tuotantoon riittävästi. Näin ollen kuiva-ainekiloja saadaan yleensä varmasti oman tilan tarpeisiin. Kulunut kuuma ja vähäsateinen kesä tuotti Hoveillakin haastetta, mutta siitä selvittiin venyttämällä korjuuajankohtaa hieman optimista. , Näin massaa saatiin kerrytettyä lisää, eikä haihtumista suojaavaa kasvustoa korjattu pahimman hellejakson alle. Normaalisti nurmen kehitystä seurataan kesällä päivittäin, jonkinlaista suuntaa antavat d-arvo-laskurit, mutta tärkeintä on itse seurata kasvuston kehitystä.

Tilan nurmistrategia on hyvin yhtenevä Hankkijan Nurmen Kasvuohjelman kanssa:
- Nurmet lannoitetaan keväällä niin aikaisin kuin mahdollista.
- Lietettä käytetään lannoitukseen, mutta lähinnä perustettaessa ja satokausilla vasta toiselle ja kolmannelle sadolle, kun maa jo kantaa paremmin levityskaluston.
- Lannoitusmäärässä panostetaan erityisesti ensimmäiseen satoon, typpeä vähintään 100 kg/ha.
- Kasvinsuojelua tehdään tarpeen mukaan, kuitenkin niin että ainakin kerran nurmet käsitellään nelivuotisen nurmikierron aikana Primuksella XL tai vastaavalla tuotteella.
- Kasvinsuojelun takia apilan käytöstä siemenseoksissa on käytännössä luovuttu.
- Täydennyskylvöä tehdään tarpeen mukaan, erityisesti ensimmäisenä nurmivuonna, jos perustettaessa on jäänyt aukkoja. Näin rikkakasveilla ei jää kasvutilaa ja nurmesta saadaan paras mahdollinen sato.

 

Tilalle räätälöidyllä siemenseoksella pitoisuudet nousuun

Siemenseoksen valinnassa Hovien tilalle on nyt kahden vuoden ajan luotettu Hankkijan Sopiva-räätälöityihin nurmiseoksiin. Idea Sopiva seoksiin tuli Lappeenrannan tilaisuudessa. Hankkijalla on suunniteltu erityinen sovellus, jolla voidaan räätälöidä tilakohtaisia nurmisiemenseoksia peltojen maalajin, multavuuden tai nurmen laatutavoitteiden mukaan. Toki mahdollista on sekoittaa asiakkaan oman ajatuksen mukaisia seoksia.

Hovit halusivat seoksen, jolla saataisiin säilörehuun riittävästi kuitua. Maalajikirjo tilan mailla on sen verran laaja, että sen perusteella seosta olisi ollut toivotonta lähteä rakentamaan.

Tilalla on pitkä 14 vuoden kokemus robottilypsystä. Tänä aikana ruokinnan merkitys sujuvan eläinliikenteen pohjana on kirkastunut. Aikaisemmin tilan siemenseokset ovat olleet natavoittoisia, mutta Sopiva seoksissa päädyttiin käyttämään Hankkijan TuureBOR- ja RhoniaBOR- timoteitä varmistamaan sekä satoisuus, että riittävä kuidun määrä. Lisäksi seoksiin valittiin KlaaraBOR nurminata parantamaan seoksen kuivuudenkestoa, sekä RiikkaBOR nurminataa. Tässä onnistuttiinkin, kahtena kuluneena kesänä säilörehuanalyysien kuitupitoisuus on pyörinyt 540-560g tietämillä, d-arvon pysyessä kuitenkin noin 700 grammassa. Tasapainoinen kuitupitoinen säilörehu on helpottanut ruokinnan suunnittelua ja mikä parasta pitoisuudet ovat parantuneet sekä rasvan että valkuaisen osalta.

Seuraavana huomio pellon peruskuntoon

Jatkossa isäntäväki aikoo kiinnittää lisää huomiota peltojen kasvukuntoon. Lannoituksen, ojituksen ja siemenseoksen ollessa kunnossa tarkoitus on kiinnittää huomiota maan pH:on ja panostaa lisää kalkitukseen.