Kuivasta keväästä sateiseen syksyyn
Jälleen kerran on monilla paikkakunnilla takana erikoinen kasvukausi. Kasvukausi alkoi kuivuusjaksolla, joka pysähdytti nurmien kasvun ja mutta loppukesää kohden mentäessä runsaat sateet viivästyttivät nurmisatojen korjuuta. Talven tullessa monet nurmilohkot ovat läpimärkiä, mikä voi heikentää erityisesti apiloiden ja nadan talvehtimista.
Kuivuus pysäytti kasvun ja vaikutti nurmisadon laatuun
Yaran pilottilohkoilla seurattiin viime kesänä maan kosteuden muutoksia. Talven jälkeen maa oli kyllästynyt vedellä, joka monin paikoin varmisti nopean nurmien kasvuunlähdön. Kosteuden ja ravinteiden riittävyys johti jopa yli 5 000 kg ka/ha nurmisatoihin.
Ensimmäisen nurmisadon korjuuseen mennessä maan kosteus oli laskenut merkittävästi kuivan ja kuuman alkukesän seurauksena. Joillakin pilottilohkoilla havaittiin jopa kasvun pysähtyminen kuivuuden seurauksena.
Rehuanalyysien tulokset saattoivat tuoda lisäyllätyksen. Nurmirehun D-arvo oli hyvin korkea verrattuna siihen, miltä kasvusto näytti korjuuhetkellä. Korkea D-arvo oli usein yhteydessä ennätyskorkeaan sokeripitoisuuteen, joka viittaa kasvun pysähtymiseen.
Märkä maa ja talvehtiminen
Elo-syyskuun runsaat sateet näkyivät puolestaan maan kosteuden palautumisena huhti-toukokuun tasolle. Kuivan kesän jälkeen etenkin karjanlannan ravinteiden vapautuminen voi ajoittua syksyyn mikä ylläpitää erityisesti natapitoisten nurmiseosten kasvua.
Sateisen syksyn ja leudon talven haasteeksi voi muodostua liiallinen maan kosteus, joka vaikeuttaa erityisesti apiloiden ja sinimailasen talvehtimista. Keväällä kannattaakin seurata apilapitoisten nurmien talvehtimisen onnistumista ja valmistautua täydennyskylvöjen tarpeeseen.
Kasvuohjelma optimoi ravinnehuollon haasteellisinakin kasvukausina
Kasvuohjelman lannoitusreseptejä on testattu monenlaisina kasvukausina eri puolilla Suomea. Kasvuohjelman suosittelema kevätpainotteinen lannoitus varmisti tänäkin vuonna suuren ja laadultaan optimaalisen nurmisadon.
YaraMila- ja YaraBela – lannoitteiden sisältämä nitraattityppi varmistaa kasvuunlähtöä kuivissakin oloissa parhaalla mahdollisella tavalla, sillä nitraatti-muotoinen typpi on heti kasville käyttökelpoista. Yaran lannoitteet sisältävät ammoniumnitraattia, josta ammonium-muotoinen typpi puolestaan tukee kasvua myöhemmässä vaiheessa.
Kasvuohjelman kokeissa Mäntsälässä on jo monen vuoden ajan testattu ’pikkukakkosta’ toisen nurmisadon lannoituksessa. Mikäli ensimmäisen sadon niitto ajoittuu ankaraan kuivuuteen, kannattaa lannoituspanoksia siirtää kolmannelle nurmisadolle ja ajoittaa toisen sadon niitto noin viikkoa aikaisemmaksi.
Mervi Seppänen
Kehityspäällikkö, nurmet
YaraSuomi