Nurmen Kasvuohjelmalla optimoit nurmen sadon ja resurssit
Nurmen Kasvuohjelma perustettiin Hankkijan ja Yaran toimesta vuonna 2016
Kasvuohjelman tavoitteena oli parantaa säilörehun laatua ja nurmentuotannon kannattavuutta viljelytoimenpiteillä.
Tuomo Savolainen hoiti ryhmän koordinoinnin ja Juha Salopelto vastasi koetoiminnasta tilojen pelloilla eri puolilla Suomea. Myöhemmin ryhmään liittyivät Boreal Kasvinjalostus ja Eastman.
Ensimmäiset koeruudut perustettiin Siilinjärvelle ja niissä verrattiin erilaisia viljelymenetelmiä. Silloin nurmen kustannuksia laskettiin hehtaaritasolla. Havaintoruutujen äärellä järjestettiin myös asiakastapahtumia.
Nurmen Kasvuohjelman myötä koulutettiin nurmiosaajia. Nykyään jokaiselta asiantuntijamyyjältä löytyy osaamista myös nurmenviljelystä.
Nurmen Kasvuohjelmassa lasketaan kokonaiskannattavuus maidon- ja lihantuotantoon saakka. Keskimäärin nurmiviljelyn tehokkuuden ja sadon laadun parantaminen on laskenut 60 lehmän tilalla ruokinnan kokonaiskustannuksia 11 000 €/vuosi.
Laskelmien tekemisessä hyödynnetään Hankkijan nurmentuotanto- sekä ruokintaosaamista.
Lisää nurmisatoa – 2 000 kg ka/ha on saavutettavissa
Nurmen Kasvuohjelman ensimmäinen tavoite oli, että nurmesta saadaan oikeilla viljelytoimenpiteillä 2 000 kg ka/ha satoa lisää.
Tavoite on saavutettu monella koepaikalla ja erilaisissa olosuhteissa, kun Kasvuohjelman mukaisia viljelytoimenpiteitä on verrattu ns. kevyeen lannoitukseen, joka koostuu lietteestä ja sen täydentämisestä typpilannoitteella (yht. 150 kg N/kasvukausi).
Tehokkaalla pellon käytöllä lohkoja vapautuu muuhun viljelyyn ja nurmen tuotantokustannukset laskevat.
Nurmirehun arvo ruokinnassa ratkaisee
Nurmen viljelyssä peltoalan tehokas käyttö – eli mahdollisimman suuri ja laadukas sato kohtuulliselta alalta eläinmäärään nähden – on avainasemassa rehun tuotannon taloudellisuuden kanssa.
Nurmilla koneajokertoja kertyy lannoitusten ja sadonkorjuun eri työvaiheiden myötä paljon, joten hehtaarit kerryttävät kustannuksia.
Nurmien tehokas typenkäyttö tekee lannoituksen kannattavaksi. Annetut ravinteet nurmi käyttää sadon muodostukseen, mutta myös rehun valkuaispitoisuuden ja sulavuuden ylläpitoon.
Riittävä laatu ja valkuaispitoisuus säilörehussa (n. 150 g/kg ka) alentavat kokonaisruokinnan kustannuksia merkittävästi. Nurmiviljelyn tavoitteet pitäisikin aina luoda navetasta käsin seuraamalla rehuanalyysejä.
Ääriolojen hallinta nurmiviljelyssä
Kuivien olosuhteiden huomioiminen korostuu erityisesti savisilla maalajeilla. Mikäli kuivuus verottaa toista satoa usein, on hyvä miettiä sen korjaamista ajoissa ja siirtää sekä kasvuaikaa että panoksia kolmannelle sadolle.
Syksystä pidentyneet kasvukaudet luovat otollisia olosuhteita kolmeen sadonkorjuuseen yhä pohjoisemmilla alueilla.
Apilapitoiset nurmet mukaan Nurmen Kasvuohjelmaan
Viljelijöiden kiinnostus apilapitoisia nurmiseoksia kohtaan on lisääntynyt tasaisesti. Niinpä apilapitoisten nurmien lannoituskokeet otettiin osaksi Kasvuohjelman koetoimintaa vuonna 2019.
Kannuksen kokeissa testattiin Hankkijan Tuottava- ja Hankkijan Apilanurmi -seoksilla alennetun typpilannoituksen ja YaraVita-lehtilannoituksen vaikutusta sadon määrään ja laatuun.
Tulokset auttavat viljelijää lannoituspäätösten tekemisessä eri nurmiseoksille.
Nurmiviljelyn tulevaisuus – tutkimusta, kehitystä ja vastuullisuutta
Maatalouden päästövähennystavoitteet, biokaasutuotannon lisääntyminen sekä ääriolosuhteiden tuomat haasteet ja pidentyvien kasvukausien mukanaan tuomat edut tarjoavat uusia tutkimustarpeita nurmikokeisiin.
Uusimpina tutkimuskohteina ovat hiilensidonta ja juuristokuvaukset, joita tehdään Luke Maaningalle perustetuissa kokeissa.
Lannoitusohjelmien kehittämisen painopisteenä on nurmirehuntuotannon ilmasto- ja ympäristökestävyyden parantaminen taloudellisesti kestävällä tavalla.
Tulevaisuudessakin Nurmen Kasvuohjelman kirkkaimpana tavoitteena on löytää keinoja nautatilan talouden tukemiseen, suurien, ruokinnallisesti laadukkaiden satojen muodossa.
Nurmen Kasvuohjelma – tiivistetyt käytännön suositukset
• Panostus 1. satoon, lannoitus seleenipitoisella NPK-lannoitteella
100 kg N/ha
• Kasvukauden aikana satoisat nurmiheinäseos lohkot
240 kg N/ha ja apilapitoiset nurmiseokset 200–210 kg N/ha
• Liete (25–30 t/ha) 2. sadolle ja täydennyslannoitus mineraalilannoitteella,
josta tulee puolet typestä
• YaraVita-lehtilannoitteita käytetään rikkakasviruiskutusten yhteydessä
• Kaliumköyhille lohkoille Yara BIOTIITTI
• Kuivuusstressin yhteydessä typpilannoitusstrategian muuttaminen ja
YaraVita OPTIVI + YaraVita-lehtilannoituskäsittelyt
Liittyvät tuotteet
