Istutusohjeet monivuotisille kasveille

Havukasvit ja alppiruusut

Pienet puut tarvitsevat vähintään 60 cm, isot lajit 80 cm paksun kasvualustan. Pienille pensaille muokataan vähintään 40 cm, isoille 60 cm syvä kasvualusta.
Havukasvit ovat usein säkkipaakkutaimia. Taimi asetetaan istutuskuoppaan säkkikankaan kera, jotta juuripaakku ei hajoa. Maatuva kangas jätetään juurten ympärille, mutta runkoa kiristävät siteet leikataan auki. Puita tuetaan 1-2 vuoden ajan.
Havupuut ja -pensaat sekä ainavihannat pensaat (alppiruusut, mahonia, puksipuut) istutetaan entiseen kasvusyvyyteensä. Liian syvään istuttaminen on vahingollisempaa kuin istuttaminen muutama sentti liian korkealle.
Havukasvien ja ikivihreiden lehtipensaiden versoja ei typistetä istutettaessa haarautumisen edistämiseksi kuten lehtipensalla. Vain vioittuneet oksat ja havupuiden mahdolliset kilpalatvat poistetaan.

Alppiruusuja ja muita ainavihantia lehtipensaita ei leikata istutettaessa.

Aitataimet

Paljasjuurisia aitataimia istutetaan keväällä tai syksyllä 3-4 kpl metriä kohden. Vapaasti kasvavaan aidanteeseen tarvitaan taimia vain 1,5-kpl/metri. Istuttamalla isoja astiataimia saadaan nopeasti peittävä aidanne ja taimiakin tarvitaan metrille yleensä vain 1-2 kpl. Aitaan istutettavat taimet tarvitsevat noin puolen metrin syvyisen ja metrin levyisen kasvualustan. Taimille kaivetaan yhtenäinen ojanne, ei yksittäisiä kuoppia. Kasvit istutetaan entiseen kasvusyvyyteensä tai vain muutama sentti entistä kasvusyvyyttä syvempään.
Lehtipensaiden astiataimia ei yleensä tarvitse leikata istutettaessa, sillä ne ovat jo haaroittuneita. Paljasjuuriset aitataimet saadaan haarautumaan alhaalta saakka leikkaamalla versot 10-15 sentin korkeudelta maanpinnasta. Jos istutus tehdään syksyllä, taimet leikataan vasta seuraavana keväänä.
Havukasvien (aita)taimia ei leikata istutettaessa. Niiden latvat katkaistaan vasta, kun havuaita on halutun korkuinen.

Koriste-ja marjapensaat

Pienille pensaille valmistetaan vähintään 40 cm, isoille lajeille 60 cm syvä kasvualusta. Pienet pensaat istutetaan 50-70 sentin, keskikokoiset 70-100 sentin ja isot pensaat 100-120 sentin välein. Koriste- ja marjapensaat ovat yleensä hyvin haaroittuneita astiataimia, joita ei tarvitse leikata, mutta niukasti haaroittuneiden ja paljasjuuristen taimien versot typistetään 10-20 cm maanpinnasta tai 10-20 cm ylimmän haaroittumiskohdan yläpuolelta. Taimet tulevat pääsääntöisesti entiseen kasvusyvyyteensä.
Herukka- ja karviaispensaat istutetaan samoin kuten koristepensaat edellä. Niiden oksat tuetaan, jotta oksat eivät lakoa maahan ja marjat likaannu. Marjapensaat istutetaan kahden metrin välein.
Vadelmat istutetaan 50 sentin taimivälein ja kahden metrin rivivälein. Taimet leikataan 20 sentin mittaisiksi, 1 cm terveen silmun yläpuolelta. Juuripaakun päälle tulee pari senttiä multaa.

Ryhmäruusut

Ryhmäruusulla tarkoitetaan tertturuusuja, peittoruusuja sekä isokukkaisia jaloruusuja, jotka on vartettu tai silmutettu perusrunkoon. Ryhmäruusuille on tyypillistä jatkuva kukinta sekä talvenarkuus. Ne suojataankin talveksi havuilla tai erityisellä talvisuojaturpeella, joka hylkii vettä.
Ryhmäruusuille varataan vähintään 50 sentin kerros runsasravinteista ja reilusti kalkittua multaa. Juurten ja versojen välillä kyhmynä näkyvä jalonnuskohta tulee istutettaessa noin 15 cm maan alle! Näin ruusu on paremmin suojassa kylmyydeltä. Paljasjuuristen taimien juuria voi liottaa vedessä pari tuntia ennen istutusta.
Haaroittuneita astiataimia ei tarvitse leikata, mutta paljasjuurisiin ja esipakattuihin taimiin jätetään 3-5 vahvinta versoa. Kuhunkin versoon puolestaan jää 3-5 tervettä silmua. Versot leikataan noin sentti silmun yläpuolelta, jotta silmu ei vahingoitu eikä kuivu. Pitkiä juuria saa lyhentää.

Perennat

Perennojen kasvualustan tulee olla erityisen puhdasta rikkakasveista, koska taimet ovat pieniä verrattuna puuvartisiin kasveihin. lstutusalueesta kannattaa tehdä loivasti kohoava kumpu ja se eristetään nurmikosta ja kulkuväylistä maahan upotetuilla reunuskivillä, laudalla, muovisella reunanauhalla tms.
Kasvualustan syvyys riippuu perennojen koosta ja ravinnevaatimuksista. Pienille perennoille riittää 20 cm syvä kasvualusta, keskikokoisille 30 cm ja isoille lajeille vähintään 50 cm syvä multakerros. Myös istutustiheys riippuu taimen koosta ja kasvin leviämisnopeudesta. Pienimmät lajit istutetaan noin 25 sentin, keskikokoiset 30-40 sentin, isot perennat 50-70 sentin välein.
Perennat istutetaan entiseen kasvusyvyyteen eli juuripaakun pinta tulee maan pinnan tasoon. Multa juuriston ympärille tiivistetään varovasti käsin ja/tai kastelemalla, jotta taimi ei vahingoitu.

Mansikka

Puutarhamansikka tarvitsee vähintään 30 cm syvän kasvualustan, joka muotoillaan noin 20 cm maasta koholla olevaksi loivaksi harjuksi. Mansikkakangas tai -muovi levitetään tasoitetun ja kevyesti tiivistetyn mullan päälle ja kiinnitetään reunoistaan maahan. Taimet istutetaan 40-50 sentin välein kankaaseen leikattaviin aukkoihin. Mitä reheväkasvuisempi lajike, sitä pidempi taimiväli. Usein mansikkakankaisiin on merkitty valmiiksi ohjeelliset istutusvälit.
Kasvupisteen on jäätävä tarkalleen mullanpinnan tasoon. Liian korkealla oleva taimi kuivuu, liian syvällä oleva taimi taas "juroo" eli ei kasva kunnolla. Kasvupiste sijaitsee kohdassa, josta lehtiruodit lähtevät.

Köynnökset

Useimmat köynnösruusut tarvitsevat seinän antaman suojan lisäksi erityisen talvisuojauksen. Versot katkaistaan noin 20 sentin korkeudelta, jotta ne haaroittuvat. Jalonnuskohta tulee noin 15 cm mullan alle.

Köynnösten kasvualustan tulee olla vähintään 50 cm seinustalla mieluiten 70-80 cm syvä. Taimet sijoitetaan 1-2 metrin välein kasvin tulevasta koosta riippuen. Köynnöskehikko kiinnitetään vähintään 10 cm ulos seinästä.
Köynnökset istutetaan entiseen kasvusyvyyteen lukuun ottamatta köynnösruusuja ja isokukkaisia kärhöjä. Istutuksen jälkeen niukasti haaroittuneet taimet leikataan noin 30 sentin korkeudelta maan pinnasta, jotta ne kasvattavat runsaasti versoja.
Köynnösruusujen jalonnuskohta tulee noin 15 cm maan alle. Jalonnuskohta erottuu muhkurana juuriston ja versojen välissä. Versot katkaistaan haaroittumisen edistämiseksi noin 20 cm maan pinnasta.
Myös isokukkaisten kärhöjen juuripaakun pinta tulee 15 cm maanpinnan alle Etelä-Suomessa, pohjoisempana vielä syvempään. Hiekka kärhön tyven ympärille ehkäisee lakastumistautia. Kärhöjen juuristo ei pidä kuumuudesta, joten aurinkoisella paikalla niiden eteen istutetaan pieniä pensaita ja perennoja, jotka varjostavat ja viilentävät kasvupaikkaa.

Köynnösten kasvualusta on perustettava riittävän kauas seinästä, jotta rakenteet eivät kärsi kosteudesta.

Lehti- ja hedelmäpuut

Vasemmalla omenapuun istutusleikkaus. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä niukemmin oksia leikataan ja leikkauksen voi jättää jopa tekemättä. Oksa leikataan sentin päästä silmusta, joka on oksan alapuolella ja lähtee kasvamaan ulospäin latvuksesta.
1) Poista teräväkulmaiset, heikot ja vioittuneet oksat sekä kilpalatva.
2) Hyvin pitkiä latva- ja sivuversoja voi typistää kolmanneksen.

Oikealla koristepuun istutusleikkaus. Puut tuetaan kokonsa mukaisesti yhdellä tai useammalla tukiseipäällä. Poista puusta mahdollinen.
1) kilpalatva
2) latvuksen sisään kasvavat,
3) liian tiheässä olevat ,
4) kuolleet ja vioittuneet oksat.

Erityisesti lämpöä vaativien hedelmäpuiden istutusalue kannattaa muotoilla loivaksi kummuksi. Kirsikoille, tuomille, hedelmäpuille ja muille pienille puille varataan kasvualustaa vähintään 60 cm, isoille 80 cm. Tukiseipäät painetaan pohjamaahan saakka istutuskuopan ollessa vielä avoin. Seipäillä ei saa lävistää juuripaakkua.
Puut istutetaan entiseen kasvusyvyyteensä. Huomioi mahdollinen kasvualustan painuminen, jotta puu ei joudu liian syvälle.
Astiataimien maatumattomat muovipussit ja ruukut poistetaan, mutta paakkutaimien juuristoa koossa pitävä maatuva säkkikangas jätetään kuoppaan ja vain siteet avataan.
Puun runko sidotaan tukiin parista kohtaa. Jotta side ei hankaisi kuorta rikki, runko suojataan esimerkiksi halkaistulla muoviletkun pätkällä tai suodatinkankaalla. Puun kasvaessa sidosta höllennetään. Tuki ulotetaan enintään latvuksen alaosaan saakka. Tukea tarvitaan juurtumisen eli noin 1-2 vuoden ajan.
Istutusleikkaus vain tarvittaessa
Vioittuneita, hyvin jyrkästi rungosta ylöspäin kasvavia ja herkästi repeäviä sekä kilpalatvoja lukuun ottamatta koristepuista ei yleensä poisteta istutuksen yhteydessä muita versoja. Mahdolliset isommat leikkaukset tehdään vasta parin vuoden kuluttua istutuksesta varhain keväällä. Keväällä runsaasti mahlaa vuotavat puut sen sijaan leikataan vasta elokuussa. Tällaisia ovat luumut, kirsikat, tuomet, koivut, vaahterat, jalopähkinät ja hevoskastanjat.
Myös hedelmäpuita leikataan istutettaessa vain, jos se on tarpeen. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä varovammin leikataan, sillä leikkaus voi kiihdyttää kasvua liikaa ja hidastaa puun tuuleentumista syksyllä, jolloin talvehtiminen vaarantuu.

Lähde: Taimiviljelijät ry:n ohjesarja. Kotipihan istutusohje.