Kauneimmat ja kestävimmät kasvit haudalle

Vaikka haudalle valitsisi joka kesä ruusubegonian, istutuksen ilmettä voi vaihtaa uusilla lajikkeilla.

Haudalla kukkijoista varmimpia ovat begoniat, sekä muhkeat ruusubegoniat että pienemmät kesäbegoniat, joita kutsutaan myös jääkoivuiksi. Ne molemmat vaativat suojaa kylminä öinä, mutta kun hallaöistä on selvitty, värittävät ne hautakiven edustaa koko kesän. Etenkin ruusubegonian valikoima lisääntyy lähes vuosittain, joten istutuksiin saa uutta ilmettä, vaikka pitäytyisikin aina samassa, luotettavassa lajissa.
Begoniat ovat hoidoltaankin kuin luotuja haudoille: ne sietävät ajoittaista kuivahtamista ja kukkivat, vaikka suuret puut varjostavat kasvupaikan. Kovassa auringonpaahteessa ruusubegonian kukkien väri helposti vain haalistuisi ja sen mehevät lehdet saattaisivat palaa.

Kesäajan kukittajat

Kesä- eli pikkubegonia kukkii ahkerasti melko vaatimattomissakin kasvuolosuhteissa.

Varjossa viihtyvät myös verenpisara, ahkeraliisa ja uudenguineanliisa. Etenkin liisat ovat hallanarkoja, ja uudenguineanliisa vaatii myös runsasta kastelua, mutta muutoin nuo katveen kaunottaret ovat helppohoitoisia. Niitä ei tarvitse edes nyppiä, sillä kuihtuneet kukat karisevat itsestään.
Aurinkoiselle hautapaikalle on jo enemmän kukkavalikoimaa tarjolla. Yksi parhaimmista on ryhmäsamettikukka. Olipa kesäsää millainen tahansa – kuuma ja kuiva tai viileä ja sateinen – kasvi kukkii pirteästi.

Kukkivien edustalle istutetaan usein hopealehteä. Se onkin varsinainen sopeutuja: sietää paahdetta, mutta kasvaa hyvin myös varjossa. Se tulee toimeen melko vähäisellä vedellä ja ravinteilla. Hopealehti säilyy hyvännäköisenä talveen saakka, joten syksyllä kannattaa vain vaihtaa kesäkukkijat syyskasveihin ja antaa hopeisen kasvuston kehystää penkkiä edelleen.

Monivuotista lehtikauneutta

Aurinkoisella hautapaikalla menestyvät samettikukat ja hopealehdet.

Haudoille istutetaan myös monivuotisia kasveja. Esimerkiksi perennoista löytyykin monia kaunislehtisiä lajeja. Suosituimpia ovat kuunliljat. Niiden vaaleaviiruiset lehdet erottuvat hyvin katveesta. Lehdet voivat olla myös sinertäviä, harmahtavia, pyöreähköjä, kapeita… lajikevalikoima on valtaisa. Ennen istuttamista kannattaa vain varmistaa, ettei kyseinen lajike kasva kovin kookkaaksi ja peitä muistomerkkiä lehdillään. Matalina pysyvät esimerkiksi pieni- ja harmahtavalehtinen ’Blue Mouse Ears’ sekä siro ’Stiletto’, jonka kapeissa lehdissä on vaalea, aaltoileva reuna.

Varjossa kannattaa kokeilla myös maanpeittoperennoja. Rönsytiarellan soman lehdistön ylle nousee alkukesästä keveitä, valkoisia kukintoja. Pikkutöyhtöangervo kukkii puolestaan keskikesällä töyhtömäisin, vaalein kukinnoin. Sen pitsimäinen lehtimätäs saa syksyllä oranssinpunaisen värin.

Sirokukintoinen keijunkukka sekä pitkään kukkivat kesäpikkusydän ja sarviorvokki viihtyvät puolivarjoisella tai aurinkoisella haudalla. Nekin sopivat kooltaan ja olemukseltaan hyvin hautakasveiksi.

Altakasteleva istutuspesä helpottaa hoitoa

Haudalle kannattaa valita matalaksi jäävä kuunliljalajike.

Yksivuotisten kasvien hoitamista haudalla helpottaa, kun ne istuttaa Biolanin Kukanpesä -kasvualtaaseen. Maahan upotettava istutusastia takaa sen, etteivät puiden juuret pääse kasvualustaan. Altaan pohjalla oleva vesisäiliö taas vähentää kasteluntarvetta. Kun astian pohjalle vielä ripottelee pitkävaikutteisia kanankakkarakeita ja astian täyttää kesäkukkamullalla, jossa on kasteluväliä pidentäviä kastelukiteitä, hoito helpottuu entisestään.


Juttuun on haastateltu puutarhuri Maarit Haukkaa, joka toimii puutarhavastaavana Kuopion Hankkijan myymälässä.