Omenapuut pitkäkorvilta suojaan
Harvasilmäinenkin verkko pitää jänikset loitolla, kunhan se on riittävän korkea.
Pahuksen pitkäkorvat ja mokomatkin myyrät – minun omenapuitani ette syö! Maa on vielä monin paikoin sula ja lumikin hyvää vauhtia hupenemassa, joten eipä muuta kuin suojaamaan kasvit pihavierailta.
Jäniksille maistuu nuorten omenapuiden lisäksi myös muut hedelmäpuut. Ne jälttävät kuorta ja napsivat oksien kärkiä. Samoin marjapensaat, kuten pensasmustikka ja marjasinikuusama, kuuluvat pitkäkorvien herkkuihin. Pensaat saattavatkin keväällä näyttää saksilla leikatuilta, kun jänöjussit ovat käyneet puputtamassa kaikki hangen päälle yltäneet oksat.
Tehokkaimmin tihutöiltä suojautuu, kun estää jäniksiä pääsemästä herkkuapajille. Rungon ympärille on hyvä kieputtaa alaoksiin asti ulottuva muovinen rungonsuoja. Ja kun puun tai pensaan kiertää vielä puolitoista metriä korkealla verkolla, ei jänöjussi yllä takajaloillaankaan kurkotellen syömään oksia. Suojan tehoa voi vielä talvella varmistella polkemalla verkon ympäriltä lunta matalammaksi. Verkoksi kelpaa harvasilmäinen kuusikulmaverkko, joka pystytetään kiinnittämällä se tukiseipäisiin.
Myyräntöiltä suojaa tiheäsilmäinen verkko
Tiheäsilmäinen verkko torjuu jänisten lisäksi myös peltomyyrät. Niitä on runsaammin aina määrävuosin.
Jänissuojat pitävät myös peurat ja kauriit loitolla pihakasveista. Mutta toista on peltomyyrän kanssa. Tuo ajoittain runsaanakin esiintyvä, ruskeanharmaa, kymmensenttinen vipeltäjä mahtuu ujuttautumaan jopa puolentoista sentin raosta, kun tiedossa vain on maistuva puutarhakasvi. Peltomyyrä on myös siitä kelju kaveri, että se tekee myyräntyönsä salassa, hangen alla. Vasta kevät paljastaa ympäriinsä jyrsityt rungot ja katkotut oksat. Mutta ei hätää: kun suojaverkoksi valitsee tiheäsilmäisen myyrä- ja jyrsijäverkon, on peltomyyränkin tie tukittu.
Jäykkä jyrsijäverkko on hieman työläämpi laittaa paikoilleen kuin kevyemmin muotoutuva kuusikulmaverkko. Sillä voi kuitenkin kiertää yksittäisen pienen hedelmäpuun ilman tukiseipäitäkin. Verkko pystytetään niin etäälle rungosta, etteivät oksat pääse tuulessakaan hankautumaan siihen. Puun ympärille kaivetaan maahan lovi, johon verkon alareuna upotetaan ja peitetään. Tuolloin myyrät eivät pääse livahtamaan apajille myöskään suojan alta.
Kahden ja puolen metrin levyisellä verkolla kiertää yksitellen kaksi nuorta hedelmäpuuta. Verkon saa saksittua poikki sivuleikkureilla. Jos jyrsijäverkolla aikoo kiertää useamman puun tai vaikka pensaryhmän, kannattaa valita myyntipakkaus, jossa on viiden metrin levyinen verkko. Tuolloin tarvitaan myös tukiseipäitä, jotka juntataan maahan pystyyn ja joihin verkko sidotaan.
Rungonsuojat suositellaan poistamaan kesäajaksi, mutta verkot voi olla syytä pitää paikoillaan läpi vuoden – ainakin ensimmäisinä vuosina ja kesämökkitontilla, jossa ei olla jatkuvasti pitämässä silmällä jänöjussien touhuja.
Peltomyyrä tekee tihutöitään hangen sisällä. Verkon onkin ulotuttava maahan saakka, jotta jyrsijä ei pääse livahtamaan sen alta.
Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen
Liittyvät tuotteet
