Valjasta terassi hyötyviljelyyn
Iloa ei lasketa neliöissä. Jo pieni ala voi tuottaa runsaan sadon. Vanhassa kattilassa kasvaa yrttikimara, ämpärissä rehottaa kurpitsa ja viljelylaatikossa pulskistuvat juurekset. Kun hyötyviljelmä sijaitsee terassilla tai parvekkeella, ovat maut ja tuoksut aivan käden ulottuvilla, ja ilo jokapäiväistä.
Aurinkoa ja lämpöä vihanneksille
Lähes mitä tahansa hyötykasveja voi viljellä terassilla. Monet yrtit oikein nauttivat aurinkoisesta ja suojaisesta kasvupaikasta. Lisäksi esimerkiksi minttua pystyy paremmin pitämään silmällä ruukussa kuin jos se leviäisi valtoimenaan puutarhassa.
Lämpimällä seinustalla viihtyvät myös tomaatit, paprikat ja chilit. Seiniin on hyvä viritellä kehikoita tai naruja tukemaan isoksi kasvavia lajikkeita.
Värikäsruotinen mangoldi sopii vaikka koristekasviksi. Samoin eriväriset lehtisalaatit ilahduttavat ulkonäöllään minkä ehtivät. Niitä on nimittäin mukava käydä kipaisemassa voileivän höysteeksi. Salaatin siemeniä kannattaakin ripotella multaan tuon tuosta, jotta tuoretta satoa olisi jatkuvasti saatavilla.
Kasvimaalta tuttujen lajikkeiden lisäksi terassilla kannattaa kokeilla lajikkeita, jotka soveltuvat erityisen hyvin astiakasvatukseen: miniporkkanoita ja -punajuuria, amppelitomaatteja, pientä kasvihuonekurkkua…
Kukkalaatikko kasvimaaksi
Astia valitaan viljeltävän kasvin mukaan. Pienimmillään se saa olla vaikka vanha kattila tai emalikulho, jossa matalajuuriset yrtit sopivat jo hyvin kasvamaan. Yleensä astian on kuitenkin hyvä olla 5–20-litrainen. Erilaiset ämpärit, piharuukut ja kukkalaatikot voikin hyvin valjastaa hyötykasvien käyttöön.
Viljelylaatikoihin, -säkkeihin ja vaikka lavakauluksista koottuihin kehikoihin mahtuu jo useitakin lajeja. Kun lavakauluksia pinoaa kahdesta kolmeen päällekkäin, voivat porkkanatkin venyä niissä pituutta.
Olipa viljelyastia tai -laatikko millainen tahansa, tulee ylimääräisen kasteluveden päästä valumaan sieltä pois. Tarvittaessa astian pohjaan tehdään reikiä. Lisäksi astia salaojitetaan esimerkiksi lekasoralla. Kun soran päälle asettelee suodatinkangasta, ei astiaan lisättävä multa pääse valumaan soran joukkoon.
Kylvösten ja istutusten kastelu on tärkeää alusta pitäen, mutta lannoittaminen aloitetaan vasta, kun kasvu on päässyt vauhtiin.
Peiteharso jouduttaa siementen itämistä ja taimien kasvua. Harso suojaa myös tuholaisilta. Sitä onkin hyvä pitää rukolan, lehtikaalien ja porkkanoiden yllä pitkään, ellei se sitten häiritse esteettistä silmää. Useimpien kurkkujen ja kurpitsoiden päältä harso tulee kuitenkin poistaa kukkimisvaiheessa, jotta ne pääsevät pölyttymään.
Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen