Onnistuneella rehustuksella saavutettiin huippupitoisuudet Uusitaloilla

Uusitalot navetassa
Kuva 1. Jenni ja Tero Uusitalolle tärkeintä on, että rehua on koko ajan lehmien saatavilla.

Jenni ja Tero Uusitalon tilalla Haapavedellä lypsetään hienoja pitoisuuksia ja jalostetaan huippuhiehoja. Viime vuonna tilan lehmät ylsivät tilan omiin ennätyspitoisuuksiin Auto-Krossi III:lla, kun rasvapitoisuus oli 4,71 % ja valkuaispitoisuus oli 3,5 % päivämaitojen nakutellessa tasaisesti 35,5 litran tasoa.

Uusitalot aloittivat Teron kotitilan pidon vuonna 2007. Silloisesta 40 lehmän parsinavetasta on siirrytty vuonna 2015 valmistuneeseen kahden robotin pihattonavettaan ja 120 lypsävään. Pääosin karja on holsteinia, mutta joukosta löytyy myös punainen holstein, brown swiss ja muutama ayrshire. Pihatto toi mukanaan joustavuutta navettatöihin ja kestävyyttä lehmiin. Tilalle onkin uuden navetan aikaan tullut ensimmäinen satatonnari. Eläinten jalostusta pidetään tilalla tärkeänä. Hiehoja huuhdellaan, ja tilalta on lähtenyt myös sonneja keinosiemennysasemalle. Heidän paras hiehonsa on Suomen parhaimmistoa +41 NTM-tuloksellaan.

Lypsylehmillä ja umpilehmillä omat räätälöidyt Sopivakivennäiset

Navetassa on käytössä seosruokinta. Lypsylehmien seoksessa on säilörehun ohella vähän kuivaa heinää, rypsiä, Sopivakivennäistä®, soodaa ja ohraa. Uusitalot pyrkivät pitämään tärkkelyksen määrän seoksessa maltillisena lypsykierron parantamiseksi. He pitävät tärkeänä, että lehmät ovat omatoimisia ja kiertävät itse lypsyllä. Kierto on tällä hetkellä 2,8. Erittäin sulavien säilörehujen tultua käyttöön loppusyksystä houkutusväkirehuksi vaihdettiin kevyempi Auto-Krossi I, jonka lisäksi lehmät saavat robotilta Acetona Energy Plus –energialiuosta. Puolitoista vuotta sitten käyttöönotettu energialiuos vähensi ketoosien määrää Jennin mukaan merkittävästi.

Uusitalojen umpilehmät saavat säilörehua oljella laimennettuna, vähän viljaa, rypsiä sekä umpilehmille erikseen räätälöityä omaa Sopivakivennäistä. Jenni ja Tero ovat tyytyväisiä sekä lypsylehmien, että umpilehmien kivennäisiin, jotka ovat olleet jo pidempään tilalla käytössä. Niillä on korjattu esimerkiksi seleenin saantia, josta lehmillä on ollut puutetta. Umpilehmien kivennäisruokinnan optimoinnilla poikimahalvaukset ovat Jennin ja Teron mukaan vähentyneet aiempaan verrattuna. Hiehot saavat säilörehua, olkea, rypsiä, viljaa ja kasvukivennäistä.

Uusitalojen käyttämä nurmiseos on yksinkertainen nurminadasta ja timoteistä koostuva seos. Täydennyskylvöissä käytössä on puhdas timotei. Säilörehun teossa on apuna urakoitsija ajosilppurin kanssa. Uusitalot ovat tyytyväisiä urakoitsijan tekemään rehuun. Säilörehu tehdään laakasiiloihin, kuiva heinä ja oljet paaleihin. Säilörehun lisäksi tilalla viljellään ohraa, jonka rahtimylläri murskaa kuivana siiloon.

Tärkeintä Uusitalojen mukaan ruokinnassa on se, että lehmillä on koko ajan saatavilla seosta. Sen vuoksi rehuntyöntäjä lykkää seosvaunulla jaettua rehua monta kertaa päivässä lehmien ulottuville. Lehmät saavat seosta tasaisemmin ja maitotuotos on lehmillä vakaampi. Onnistumisen ratkaisee kuitenkin kokonaisuus, ja Jennin ja Teron mukaan kaikki palapelin palat hyvästä säilörehusta, olosuhteista ja eläimistä on mentävä nappiin. ”Jos ruokinta heittää jossakin, se heittää myös eläinpuolella ja aiheuttaa työtä ja kustannuksia sen vuoksi”, Jenni tiivistää. Uusitalot kiittelevät Hankkijan ruokinta-asiantuntija Henri Lotvosta yhteistyön toimivuudesta, ruokintasuunnitelmia päivitetään aina tarpeen mukaan säilörehun muuttuessa. ”Henkka soittelee perään ja kyselee mitä kuuluu, jos ei meistä muuten ole kuulunut mitään”, Jenni nauraa.

Jenni Uusitalo navetassa
Kuva 2. Jenni on innokas jalostaja, kuvassa huippuhieho, jonka NTM on +41.