Tapiolan tilalla onnistuminen tehdään jo umpikaudella

Pohjois-Karjalan Juuassa Matti Lehikoisen työtovereina käyskentelee noin 80-90 lypsävää. Mustavalkovoittoinen karja on kestävää ja tervettä ja keskipoikimakerta onkin noussut jo yli kolmen. Löytyypä Tapiolan tilalta yksi satatonnarikin. Myös maitotuotokseen isäntä on tyytyväinen, vaikka toki aina tulevaisuuden tavoitteet ovat yhä korkeammalla. Tilava navetta on rakennettu vuonna 2011.

Onnistunut seosruokinta on tärkeässä roolissa Tapiolan tilalla. Säilörehu on timoteivaltaista ja sen kanssa käytössä on mureinen viljaseos ja Tiiviste-Krono. Seoksen laatu ja korren pituus ovat jatkuvassa tarkkailussa, seosrehuvaunun terät teroitetaan vähintään kerran vuodessa.

Tilalla huolehditaan aina, että rehu ei ole vuorokautta vanhempaa, vesi on raikasta ja pedit puhtaita. ”Söisitkö itse vanhaa ruokaa likaiselta lautaselta?” hän pohtii. Ruokintaa Lehikoinen tarkkailee jatkuvasti. ”Pötsin täyteisyys ja lannan koostumus ovat hyviä mittareita” hän kertoo. Myös maidon urea ja rasvapitoisuus kertovat ruokinnan tasapainosta. Lehmän tärkeimmät tehtävät ovat käydä lypsyllä, syödä ja märehtiä. Jos lehmät seisoskelevat turhan takia, voi se kertoa ongelmasta, esimerkiksi lämpöstressistä tai huonosta parresta. Tapiolan tilalla tuulettimet puhaltavatkin aina lämpötilan noustessa yli +15 asteen.

Ruokinnallisilla keinoilla haasteet kuriin

Monet ongelmat ovat Lehikoisen mukaan ratkaistavissa ruokinnallisin keinoin. Tapiolan tilallakin painittiin jatkuvien sorkkasairauksien ja ontumisten kanssa ja syyksi paljastui lopulta kuidun puute. Sorkkaterveyttä tuettiin myös Sorkka+ -kivennäisillä. Kivennäisruokinnassa Lehikoinen vannoo orgaanisten hivenaineiden ja biotiinin nimeen. Näitä löytyy runsaasti tilalle räätälöidystä Sopivakivennäisestä. Kivennäiseen on myös lisätty kuparin määrää, mikä paransi lehmien tiinehtyvyyttä. Sopivakivennäiseen on lisätty myös soodaa tasapainottamaan pötsin pH:ta.

Tapiolan tilalla ruokinnan kustannukset ovat jo etukäteen tiedossa, sillä tila on tehnyt rehuista tulevalle kaudelle termiinisopimuksen. Näin pystytään keskittymään itse tuotantoon ja suunnittelemaan toimintaa luotettavasti eteenpäin.

Syöntikyvyn tukeminen on umpikaudella erityisen tärkeää

Lehikoinen panostaa onnistuneeseen umpikauteen. Syöntikyvyn ylläpitäminen on erityisen tärkeää ja panostuksella oikeaan kuntoluokkaan ja syöntiin voidaan parantaa energiansaantia heti lypsykauden alkaessa. Umpiseoksessa Matti käyttää nurmen lisäksi kauraa kokoviljasäilörehuna. Maidontuotannon alkaessa piilevää ketoosia torjutaan myös Acetona Energy -energialiuoksella. ”Umpikaudella tehdään jo kauden tulos, sen merkitys aliarvioidaan liian usein”, Lehikoinen toteaa.

Tapiolan tilalla lypsylehmää lähdetään tekemään jo pikkuvasikasta lähtien. Ternimaidon laatu tarkistetaan joka lehmältä Brix-vasta-ainemittarilla. Vasikat ovat vapaalla hapanjuotolla ja pötsin kehitykseen ne saavat karkearehua ja Primo Starteria. Vanhemmat hiehot saavat laadukasta heinää, viljaa ja valkuaista. Täysrehuksi Lehikoinen on valinnut Primo Hiehon. Alkutaipaleelle panostus onkin kannattanut, sillä ensikoiden keskimääräinen poikimaikä on alle 25 kuukautta.

Tilan tulevaisuuden tavoitteena on nykyisen tuotannon kehitys ja maitomäärän nostaminen. Jonakin päivänä tila saattaa siirtyä myös robottilypsyyn. Puuhaa tilalla riittää kuulemma aina, mutta onneksi Lehikoisella on töissä usein mukana innokas nuori apumies.