Säilörehun tarve ja laadun merkitys

Säilörehun sulavuus on tärkein ominaisuus

Säilörehun sulavuus on tärkein ominaisuus

Säilörehua tarvitaan nautojen ruokinnassa keskimäärin 8-15 kg ka / nauta / päivä muusta ruokinnasta ja tuotostasosta riippuen. Paras hetki arvioida säilörehusadon kokonaismäärä ja laatu on syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Säilörehun kokonaissadon perusteella arvioidaan säilörehujen riittävyys ja tarvittaessa lisätään väkirehujen osuutta ruokinnassa, jos säilörehua on niukasti.

Säilörehuanalyysi kuvaa säilörehun ruokinnallista laatua ja se voidaan ottaa raaka-aineesta ennen säilöntää tai tornista/siilosta/paaleista korjuun ja säilöntävaiheen jälkeen. Kaikki säilörehun laatua kuvaavat tekijät vaikuttavat joko rehun maittavuuteen tai rehuarvoon ja sen kautta syöntiin ja tuotokseen, mutta myös maidon koostumukseen ja laatuun. Keskeisimmät ruokinnallista laatua kuvaavat tekijät ovat säilörehunD-arvo (tavoite 680-700 g/kg ka) ja raakavalkuaispitoisuus (130-170 g/kg ka). Onnistuneen näytteenoton ja analyysitulosten tulkinnan pohjalta valitaan ruokintaan optimaalisimmat täydennysrehut.

Erilaisten säilörehujen huomioiminen ruokinnassa

Säilörehu, korkea sulavuus (D-arvo >700 g/kg ka):

  • Paljon liukoisia ravintoaineita, jotka aiheuttavat nopean pötsikäymisen ja pötsin pH:n laskun. Tämä altistaa monille ruokintaperäisille häiriöille, kuten pötsin happamoituminen, sorkkakuume, juoksutusmahasiirtymä, löysyys ja puhaltuminen.
  • Vähän NDF-kuitua, mikä lisää pötsin toimintahäiröiden riskiä ja sitä kautta altistaa myöskin sorkkakuumeelle.
  • Yleensä runsaasti valkuaista, joka hajoaa nopeasti pötsissä. Jos rehustuksessa ei ole riittävästi energiaa suhteessa valkuaisen määrään, osa valkuaisesta jää hyödyntämättä. Ylimääräinen valkuainen rasittaa eläimen elimistöä, lisää ympäristön typpikuormitusta ja on epätaloudellista.
  • ⇒ Valitse täydennysrehu, jossa runsaasti sulavia kuituja ja maltillinen tärkkelyspitoisuus. Karkearehun kuitua mahdollisesti oljesta tai heinästä lisäksi.

Säilörehu matala sulavuus (D<650 g/kg ka):

  • Heikompi sulavuus ja energia-arvo → laskee syöntiä ja tuotosta (pötsi täynnä).
  • Matalampi valkuaispitoisuus, mikä askee tuottavuutta.
  • ⇒ Valitse energia- ja valkuaisrikas monipuolinen väkirehu
    ⇒ Nosta väkirehumäärää ja mieluusti myös sen jakokertoja

Oikea säilöntä turvaa rehun maittavuuden

Oikea säilöntä turvaa rehun maittavuuden

Nurmirehun säilönnän onnistuminen on lähes yhtä tärkeää ruokinnan kannalta kuin säilörehun hyvä sulavuus. Rehunsäilöntä on onnistunut, kun säilörehu tuoksuu happamahkolle eikä sisällä haitallisia mikrobeja tai virhekäymistä. Tällöin säilörehu on maittavaa eikä myöskään aiheuta maitoon maku- tai hajuvirheitä.

Säilörehun säilönnälliset tavoitteet

  • Kuiva-aine pitoisuus yli 27%
  • Ammoniakki alle 70 g/kg typpeä
  • Sokeripitoisuus 50-120 g/kg ka
  • Haihtuvat rasvahapot alle 30 g/kg ka

  • Nurmen säilöntäaineet jaetaan karkeasti AIV-happopohjaisiin ja biologisiin säilöntäaineisiin. Happoon perustuvat AIV-säilöntäaineet laskevat pH:n nopeasti. AIV-säilöntäaineet luovat myös maitohappokäymiselle suotuisan ympäristön ja hapot estävät haitallisten mikrobien kasvua. Biologisten säilöntäaineiden toiminta perustuu maitohappobakteeriymppeihin. Maitohappobakteerit käyttävät säilörehun sokereita maitohapon muodostamiseen. Maitohappo laskee rehun pH:n nopeasti alas, minkä ansioista säilöntäprosessi tapahtuu oikein ja virhekäymisen riski pienenee.

 
Säilöntäaineiden soveltuvuus eri kuiva-ainepitoisuuksille
Säilöntäaineiden soveltuvuus eri kuiva-ainepitoisuuksille

Ajosilppurilla tasalaatuista rehua

Ajosilppurilla korjattu rehu on tasalaatuista ja silpun pituus yhteneväistä. Rehusilpun pituus voidaan säätää sopivaksi, jolloin rehu tiivistyy säilöttäessä hyvin ja syötettäessä tarjoaa karjalle sopivasti märehdittävää. Ajosilppurilla rehun korjuu on helppoa ja nopeaa ja rehun korjuu sujuu suuriltakin aloilta. Ajosilppuri on oiva valinta myös urakointikäyttöön. Varastoitaessa rehut laaka- tai tornisiiloon lähelle navettaa rehujen syöttö on nopeaa ja yksinkertaista, kun rehua ei tarvitse hakea kaukaa. Ajosilppuri sopii karjatiloille myös monipuolisuutensa vuoksi, sillä ajosilppurilla voidaan korjata myös rehumaissia säilörehuksi. Maissin korjuu vaatii toki erilaisen leikkuupöydän.

Riittääkö työvoima?

Ajosilppuriketjussa työvoiman tarve on muihin korjuuketjuihin verrattuna suurempi. Ajosilppurin kuljettajan lisäksi tarvitaan useampia kuljettajia ajamaan rehukuormia ja yksi henkilö tiivistämään aumaa tai laakasiiloa. Kuljetuskaluston on oltava riittävän tehokas, jotta rehun kuljetuksesta ei muodostu korjuuketjun pullonkaulaa. Kaluston lisäksi peltolohkojen kaukainen tai hajanainen sijainti asettaa haasteita ajosilppuriketjun tehokkuudelle. Mikäli nurmipellot sijaitseva kaukana rehun varastointipaikasta, rehukuormien kuljetukseen kuluva aika voi hidastaa rehuntekoa merkittävästi.

Tiivistä rehu hyvin

Säilöttäessä rehut aumaan tai laakasiiloon on huolehdittava rehun tiivistämisestä. Ajosilppurilla tuotettu rehu on yleensä tasamittaista, jolloin rehuaines on lähtökohtaisesti hyvin tiivistyvää. Kuitenkin rehu joudutaan tuomaan siiloon useassa erässä, jolloin on huolehdittava eri rehukerrosten riittävästä tiivistämisestä. Ilmataskut tai korjuun yhteydessä epätasaisesti rehumassaan jakautunut säilöntäaine voivat heikentää rehun säilönnällistä laatua huomattavasti. Siksi rehu on tiivistettävä huolellisesti ja tarvittaessa lisättävä säilöntäainetta pilaantumiselle alttiisiin kohtiin, eli siilon laitoihin ja rehukasan päälle.